Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\frac{3\sqrt{37}}{37}+1\approx 1,493196962
x=-\frac{3\sqrt{37}}{37}+1\approx 0,506803038
Kuvaaja
Tietokilpailu
Quadratic Equation
5 ongelmia, jotka ovat samankaltaisia kuin:
{ x }^{ 2 } -2x+ \frac{ 28 }{ 37 } =0
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
x^{2}-2x+\frac{28}{37}=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{\left(-2\right)^{2}-4\times \frac{28}{37}}}{2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 1, b luvulla -2 ja c luvulla \frac{28}{37} toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{4-4\times \frac{28}{37}}}{2}
Korota -2 neliöön.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{4-\frac{112}{37}}}{2}
Kerro -4 ja \frac{28}{37}.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{\frac{36}{37}}}{2}
Lisää 4 lukuun -\frac{112}{37}.
x=\frac{-\left(-2\right)±\frac{6\sqrt{37}}{37}}{2}
Ota luvun \frac{36}{37} neliöjuuri.
x=\frac{2±\frac{6\sqrt{37}}{37}}{2}
Luvun -2 vastaluku on 2.
x=\frac{\frac{6\sqrt{37}}{37}+2}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{2±\frac{6\sqrt{37}}{37}}{2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 2 lukuun \frac{6\sqrt{37}}{37}.
x=\frac{3\sqrt{37}}{37}+1
Jaa 2+\frac{6\sqrt{37}}{37} luvulla 2.
x=\frac{-\frac{6\sqrt{37}}{37}+2}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{2±\frac{6\sqrt{37}}{37}}{2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \frac{6\sqrt{37}}{37} luvusta 2.
x=-\frac{3\sqrt{37}}{37}+1
Jaa 2-\frac{6\sqrt{37}}{37} luvulla 2.
x=\frac{3\sqrt{37}}{37}+1 x=-\frac{3\sqrt{37}}{37}+1
Yhtälö on nyt ratkaistu.
x^{2}-2x+\frac{28}{37}=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
x^{2}-2x+\frac{28}{37}-\frac{28}{37}=-\frac{28}{37}
Vähennä \frac{28}{37} yhtälön molemmilta puolilta.
x^{2}-2x=-\frac{28}{37}
Kun luku \frac{28}{37} vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
x^{2}-2x+1=-\frac{28}{37}+1
Jaa -2 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -1. Lisää sitten -1:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-2x+1=\frac{9}{37}
Lisää -\frac{28}{37} lukuun 1.
\left(x-1\right)^{2}=\frac{9}{37}
Jaa x^{2}-2x+1 tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-1\right)^{2}}=\sqrt{\frac{9}{37}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-1=\frac{3\sqrt{37}}{37} x-1=-\frac{3\sqrt{37}}{37}
Sievennä.
x=\frac{3\sqrt{37}}{37}+1 x=-\frac{3\sqrt{37}}{37}+1
Lisää 1 yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}