Ratkaise muuttujan x suhteen
x=-\frac{1}{2}=-0,5
x=\frac{3}{5}=0,6
Kuvaaja
Tietokilpailu
Quadratic Equation
5 ongelmia, jotka ovat samankaltaisia kuin:
{ x }^{ 2 } - \frac{ 1 }{ 10 } x- \frac{ 3 }{ 10 } =0
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
x^{2}-\frac{1}{10}x-\frac{3}{10}=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-\frac{1}{10}\right)±\sqrt{\left(-\frac{1}{10}\right)^{2}-4\left(-\frac{3}{10}\right)}}{2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 1, b luvulla -\frac{1}{10} ja c luvulla -\frac{3}{10} toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-\frac{1}{10}\right)±\sqrt{\frac{1}{100}-4\left(-\frac{3}{10}\right)}}{2}
Korota -\frac{1}{10} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x=\frac{-\left(-\frac{1}{10}\right)±\sqrt{\frac{1}{100}+\frac{6}{5}}}{2}
Kerro -4 ja -\frac{3}{10}.
x=\frac{-\left(-\frac{1}{10}\right)±\sqrt{\frac{121}{100}}}{2}
Lisää \frac{1}{100} lukuun \frac{6}{5} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
x=\frac{-\left(-\frac{1}{10}\right)±\frac{11}{10}}{2}
Ota luvun \frac{121}{100} neliöjuuri.
x=\frac{\frac{1}{10}±\frac{11}{10}}{2}
Luvun -\frac{1}{10} vastaluku on \frac{1}{10}.
x=\frac{\frac{6}{5}}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{\frac{1}{10}±\frac{11}{10}}{2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää \frac{1}{10} lukuun \frac{11}{10} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
x=\frac{3}{5}
Jaa \frac{6}{5} luvulla 2.
x=-\frac{1}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{\frac{1}{10}±\frac{11}{10}}{2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \frac{11}{10} luvusta \frac{1}{10} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja vähentämällä osoittajat. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
x=\frac{3}{5} x=-\frac{1}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
x^{2}-\frac{1}{10}x-\frac{3}{10}=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
x^{2}-\frac{1}{10}x-\frac{3}{10}-\left(-\frac{3}{10}\right)=-\left(-\frac{3}{10}\right)
Lisää \frac{3}{10} yhtälön kummallekin puolelle.
x^{2}-\frac{1}{10}x=-\left(-\frac{3}{10}\right)
Kun luku -\frac{3}{10} vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
x^{2}-\frac{1}{10}x=\frac{3}{10}
Vähennä -\frac{3}{10} luvusta 0.
x^{2}-\frac{1}{10}x+\left(-\frac{1}{20}\right)^{2}=\frac{3}{10}+\left(-\frac{1}{20}\right)^{2}
Jaa -\frac{1}{10} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{1}{20}. Lisää sitten -\frac{1}{20}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-\frac{1}{10}x+\frac{1}{400}=\frac{3}{10}+\frac{1}{400}
Korota -\frac{1}{20} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-\frac{1}{10}x+\frac{1}{400}=\frac{121}{400}
Lisää \frac{3}{10} lukuun \frac{1}{400} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x-\frac{1}{20}\right)^{2}=\frac{121}{400}
Jaa x^{2}-\frac{1}{10}x+\frac{1}{400} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{1}{20}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{121}{400}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{1}{20}=\frac{11}{20} x-\frac{1}{20}=-\frac{11}{20}
Sievennä.
x=\frac{3}{5} x=-\frac{1}{2}
Lisää \frac{1}{20} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}