Ratkaise muuttujan p suhteen
p = \frac{\sqrt{697} + 3}{2} \approx 14,700378782
p=\frac{3-\sqrt{697}}{2}\approx -11,700378782
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
p^{2}-3p+3=175
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
p^{2}-3p+3-175=175-175
Vähennä 175 yhtälön molemmilta puolilta.
p^{2}-3p+3-175=0
Kun luku 175 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
p^{2}-3p-172=0
Vähennä 175 luvusta 3.
p=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{\left(-3\right)^{2}-4\left(-172\right)}}{2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 1, b luvulla -3 ja c luvulla -172 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
p=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{9-4\left(-172\right)}}{2}
Korota -3 neliöön.
p=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{9+688}}{2}
Kerro -4 ja -172.
p=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{697}}{2}
Lisää 9 lukuun 688.
p=\frac{3±\sqrt{697}}{2}
Luvun -3 vastaluku on 3.
p=\frac{\sqrt{697}+3}{2}
Ratkaise nyt yhtälö p=\frac{3±\sqrt{697}}{2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 3 lukuun \sqrt{697}.
p=\frac{3-\sqrt{697}}{2}
Ratkaise nyt yhtälö p=\frac{3±\sqrt{697}}{2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \sqrt{697} luvusta 3.
p=\frac{\sqrt{697}+3}{2} p=\frac{3-\sqrt{697}}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
p^{2}-3p+3=175
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
p^{2}-3p+3-3=175-3
Vähennä 3 yhtälön molemmilta puolilta.
p^{2}-3p=175-3
Kun luku 3 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
p^{2}-3p=172
Vähennä 3 luvusta 175.
p^{2}-3p+\left(-\frac{3}{2}\right)^{2}=172+\left(-\frac{3}{2}\right)^{2}
Jaa -3 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{3}{2}. Lisää sitten -\frac{3}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
p^{2}-3p+\frac{9}{4}=172+\frac{9}{4}
Korota -\frac{3}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
p^{2}-3p+\frac{9}{4}=\frac{697}{4}
Lisää 172 lukuun \frac{9}{4}.
\left(p-\frac{3}{2}\right)^{2}=\frac{697}{4}
Jaa p^{2}-3p+\frac{9}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(p-\frac{3}{2}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{697}{4}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
p-\frac{3}{2}=\frac{\sqrt{697}}{2} p-\frac{3}{2}=-\frac{\sqrt{697}}{2}
Sievennä.
p=\frac{\sqrt{697}+3}{2} p=\frac{3-\sqrt{697}}{2}
Lisää \frac{3}{2} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}