Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\frac{\sqrt{5}-7}{2}\approx -2,381966011
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
\left(\sqrt{x+5}\right)^{2}=\left(x+4\right)^{2}
Korota yhtälön molemmat puolet neliöön.
x+5=\left(x+4\right)^{2}
Laske \sqrt{x+5} potenssiin 2, jolloin ratkaisuksi tulee x+5.
x+5=x^{2}+8x+16
Käytä binomilausetta \left(a+b\right)^{2}=a^{2}+2ab+b^{2} yhtälön \left(x+4\right)^{2} laajentamiseen.
x+5-x^{2}=8x+16
Vähennä x^{2} molemmilta puolilta.
x+5-x^{2}-8x=16
Vähennä 8x molemmilta puolilta.
-7x+5-x^{2}=16
Selvitä -7x yhdistämällä x ja -8x.
-7x+5-x^{2}-16=0
Vähennä 16 molemmilta puolilta.
-7x-11-x^{2}=0
Vähennä 16 luvusta 5 saadaksesi tuloksen -11.
-x^{2}-7x-11=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{\left(-7\right)^{2}-4\left(-1\right)\left(-11\right)}}{2\left(-1\right)}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla -1, b luvulla -7 ja c luvulla -11 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{49-4\left(-1\right)\left(-11\right)}}{2\left(-1\right)}
Korota -7 neliöön.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{49+4\left(-11\right)}}{2\left(-1\right)}
Kerro -4 ja -1.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{49-44}}{2\left(-1\right)}
Kerro 4 ja -11.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{5}}{2\left(-1\right)}
Lisää 49 lukuun -44.
x=\frac{7±\sqrt{5}}{2\left(-1\right)}
Luvun -7 vastaluku on 7.
x=\frac{7±\sqrt{5}}{-2}
Kerro 2 ja -1.
x=\frac{\sqrt{5}+7}{-2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{7±\sqrt{5}}{-2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 7 lukuun \sqrt{5}.
x=\frac{-\sqrt{5}-7}{2}
Jaa 7+\sqrt{5} luvulla -2.
x=\frac{7-\sqrt{5}}{-2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{7±\sqrt{5}}{-2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \sqrt{5} luvusta 7.
x=\frac{\sqrt{5}-7}{2}
Jaa 7-\sqrt{5} luvulla -2.
x=\frac{-\sqrt{5}-7}{2} x=\frac{\sqrt{5}-7}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
\sqrt{\frac{-\sqrt{5}-7}{2}+5}=\frac{-\sqrt{5}-7}{2}+4
Korvaa x arvolla \frac{-\sqrt{5}-7}{2} yhtälössä \sqrt{x+5}=x+4.
-\left(\frac{1}{2}-\frac{1}{2}\times 5^{\frac{1}{2}}\right)=-\frac{1}{2}\times 5^{\frac{1}{2}}+\frac{1}{2}
Sievennä. Arvo x=\frac{-\sqrt{5}-7}{2} ei täytä yhtälöä, koska vasemmalla ja oikealla puolella on vastakkaisen merkit.
\sqrt{\frac{\sqrt{5}-7}{2}+5}=\frac{\sqrt{5}-7}{2}+4
Korvaa x arvolla \frac{\sqrt{5}-7}{2} yhtälössä \sqrt{x+5}=x+4.
\frac{1}{2}+\frac{1}{2}\times 5^{\frac{1}{2}}=\frac{1}{2}\times 5^{\frac{1}{2}}+\frac{1}{2}
Sievennä. Arvo x=\frac{\sqrt{5}-7}{2} täyttää yhtälön.
x=\frac{\sqrt{5}-7}{2}
Yhtälöön\sqrt{x+5}=x+4 on yksilöllinen ratkaisu.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}