Ratkaise muuttujan x suhteen (complex solution)
x=\sqrt{3}+1\approx 2,732050808
x=1-\sqrt{3}\approx -0,732050808
Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\sqrt{3}+1\approx 2,732050808
Kuvaaja
Tietokilpailu
Algebra
5 ongelmia, jotka ovat samankaltaisia kuin:
\sqrt { x ^ { 2 } - 1 } = \sqrt { 2 x + 1 }
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
\left(\sqrt{x^{2}-1}\right)^{2}=\left(\sqrt{2x+1}\right)^{2}
Korota yhtälön molemmat puolet neliöön.
x^{2}-1=\left(\sqrt{2x+1}\right)^{2}
Laske \sqrt{x^{2}-1} potenssiin 2, jolloin ratkaisuksi tulee x^{2}-1.
x^{2}-1=2x+1
Laske \sqrt{2x+1} potenssiin 2, jolloin ratkaisuksi tulee 2x+1.
x^{2}-1-2x=1
Vähennä 2x molemmilta puolilta.
x^{2}-1-2x-1=0
Vähennä 1 molemmilta puolilta.
x^{2}-2-2x=0
Vähennä 1 luvusta -1 saadaksesi tuloksen -2.
x^{2}-2x-2=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{\left(-2\right)^{2}-4\left(-2\right)}}{2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 1, b luvulla -2 ja c luvulla -2 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{4-4\left(-2\right)}}{2}
Korota -2 neliöön.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{4+8}}{2}
Kerro -4 ja -2.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{12}}{2}
Lisää 4 lukuun 8.
x=\frac{-\left(-2\right)±2\sqrt{3}}{2}
Ota luvun 12 neliöjuuri.
x=\frac{2±2\sqrt{3}}{2}
Luvun -2 vastaluku on 2.
x=\frac{2\sqrt{3}+2}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{2±2\sqrt{3}}{2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 2 lukuun 2\sqrt{3}.
x=\sqrt{3}+1
Jaa 2+2\sqrt{3} luvulla 2.
x=\frac{2-2\sqrt{3}}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{2±2\sqrt{3}}{2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 2\sqrt{3} luvusta 2.
x=1-\sqrt{3}
Jaa 2-2\sqrt{3} luvulla 2.
x=\sqrt{3}+1 x=1-\sqrt{3}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
\sqrt{\left(\sqrt{3}+1\right)^{2}-1}=\sqrt{2\left(\sqrt{3}+1\right)+1}
Korvaa x arvolla \sqrt{3}+1 yhtälössä \sqrt{x^{2}-1}=\sqrt{2x+1}.
\left(3+2\times 3^{\frac{1}{2}}\right)^{\frac{1}{2}}=\left(2\times 3^{\frac{1}{2}}+3\right)^{\frac{1}{2}}
Sievennä. Arvo x=\sqrt{3}+1 täyttää yhtälön.
\sqrt{\left(1-\sqrt{3}\right)^{2}-1}=\sqrt{2\left(1-\sqrt{3}\right)+1}
Korvaa x arvolla 1-\sqrt{3} yhtälössä \sqrt{x^{2}-1}=\sqrt{2x+1}.
i\left(-\left(3-2\times 3^{\frac{1}{2}}\right)\right)^{\frac{1}{2}}=i\left(-\left(3-2\times 3^{\frac{1}{2}}\right)\right)^{\frac{1}{2}}
Sievennä. Arvo x=1-\sqrt{3} täyttää yhtälön.
x=\sqrt{3}+1 x=1-\sqrt{3}
Näytä yhtälön \sqrt{x^{2}-1}=\sqrt{2x+1} kaikki ratkaisut.
\left(\sqrt{x^{2}-1}\right)^{2}=\left(\sqrt{2x+1}\right)^{2}
Korota yhtälön molemmat puolet neliöön.
x^{2}-1=\left(\sqrt{2x+1}\right)^{2}
Laske \sqrt{x^{2}-1} potenssiin 2, jolloin ratkaisuksi tulee x^{2}-1.
x^{2}-1=2x+1
Laske \sqrt{2x+1} potenssiin 2, jolloin ratkaisuksi tulee 2x+1.
x^{2}-1-2x=1
Vähennä 2x molemmilta puolilta.
x^{2}-1-2x-1=0
Vähennä 1 molemmilta puolilta.
x^{2}-2-2x=0
Vähennä 1 luvusta -1 saadaksesi tuloksen -2.
x^{2}-2x-2=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{\left(-2\right)^{2}-4\left(-2\right)}}{2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 1, b luvulla -2 ja c luvulla -2 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{4-4\left(-2\right)}}{2}
Korota -2 neliöön.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{4+8}}{2}
Kerro -4 ja -2.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{12}}{2}
Lisää 4 lukuun 8.
x=\frac{-\left(-2\right)±2\sqrt{3}}{2}
Ota luvun 12 neliöjuuri.
x=\frac{2±2\sqrt{3}}{2}
Luvun -2 vastaluku on 2.
x=\frac{2\sqrt{3}+2}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{2±2\sqrt{3}}{2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 2 lukuun 2\sqrt{3}.
x=\sqrt{3}+1
Jaa 2+2\sqrt{3} luvulla 2.
x=\frac{2-2\sqrt{3}}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{2±2\sqrt{3}}{2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 2\sqrt{3} luvusta 2.
x=1-\sqrt{3}
Jaa 2-2\sqrt{3} luvulla 2.
x=\sqrt{3}+1 x=1-\sqrt{3}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
\sqrt{\left(\sqrt{3}+1\right)^{2}-1}=\sqrt{2\left(\sqrt{3}+1\right)+1}
Korvaa x arvolla \sqrt{3}+1 yhtälössä \sqrt{x^{2}-1}=\sqrt{2x+1}.
\left(3+2\times 3^{\frac{1}{2}}\right)^{\frac{1}{2}}=\left(2\times 3^{\frac{1}{2}}+3\right)^{\frac{1}{2}}
Sievennä. Arvo x=\sqrt{3}+1 täyttää yhtälön.
\sqrt{\left(1-\sqrt{3}\right)^{2}-1}=\sqrt{2\left(1-\sqrt{3}\right)+1}
Korvaa x arvolla 1-\sqrt{3} yhtälössä \sqrt{x^{2}-1}=\sqrt{2x+1}. Lausekkeen \sqrt{\left(1-\sqrt{3}\right)^{2}-1} on määrittämätön, koska juurrettava ei voi olla negatiivinen.
x=\sqrt{3}+1
Yhtälöön\sqrt{x^{2}-1}=\sqrt{2x+1} on yksilöllinen ratkaisu.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}