Ratkaise muuttujan x suhteen
x = \frac{5}{3} = 1\frac{2}{3} \approx 1,666666667
Kuvaaja
Tietokilpailu
Algebra
5 ongelmia, jotka ovat samankaltaisia kuin:
\sqrt { 3 x + 4 } = \frac { 3 x + 1 } { 2 }
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
\left(\sqrt{3x+4}\right)^{2}=\left(\frac{3x+1}{2}\right)^{2}
Korota yhtälön molemmat puolet neliöön.
3x+4=\left(\frac{3x+1}{2}\right)^{2}
Laske \sqrt{3x+4} potenssiin 2, jolloin ratkaisuksi tulee 3x+4.
3x+4=\frac{\left(3x+1\right)^{2}}{2^{2}}
Kohota \frac{3x+1}{2} potenssiin kohottamalla sekä osoittaja että nimittäjä potenssiin ja jakamalla sitten.
3x+4=\frac{9x^{2}+6x+1}{2^{2}}
Käytä binomilausetta \left(a+b\right)^{2}=a^{2}+2ab+b^{2} yhtälön \left(3x+1\right)^{2} laajentamiseen.
3x+4=\frac{9x^{2}+6x+1}{4}
Laske 2 potenssiin 2, jolloin ratkaisuksi tulee 4.
3x+4=\frac{9}{4}x^{2}+\frac{3}{2}x+\frac{1}{4}
Jaa jokainen yhtälön 9x^{2}+6x+1 termi luvulla 4, ja saat tulokseksi \frac{9}{4}x^{2}+\frac{3}{2}x+\frac{1}{4}.
3x+4-\frac{9}{4}x^{2}=\frac{3}{2}x+\frac{1}{4}
Vähennä \frac{9}{4}x^{2} molemmilta puolilta.
3x+4-\frac{9}{4}x^{2}-\frac{3}{2}x=\frac{1}{4}
Vähennä \frac{3}{2}x molemmilta puolilta.
\frac{3}{2}x+4-\frac{9}{4}x^{2}=\frac{1}{4}
Selvitä \frac{3}{2}x yhdistämällä 3x ja -\frac{3}{2}x.
\frac{3}{2}x+4-\frac{9}{4}x^{2}-\frac{1}{4}=0
Vähennä \frac{1}{4} molemmilta puolilta.
\frac{3}{2}x+\frac{15}{4}-\frac{9}{4}x^{2}=0
Vähennä \frac{1}{4} luvusta 4 saadaksesi tuloksen \frac{15}{4}.
-\frac{9}{4}x^{2}+\frac{3}{2}x+\frac{15}{4}=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\frac{3}{2}±\sqrt{\left(\frac{3}{2}\right)^{2}-4\left(-\frac{9}{4}\right)\times \frac{15}{4}}}{2\left(-\frac{9}{4}\right)}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla -\frac{9}{4}, b luvulla \frac{3}{2} ja c luvulla \frac{15}{4} toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\frac{3}{2}±\sqrt{\frac{9}{4}-4\left(-\frac{9}{4}\right)\times \frac{15}{4}}}{2\left(-\frac{9}{4}\right)}
Korota \frac{3}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x=\frac{-\frac{3}{2}±\sqrt{\frac{9}{4}+9\times \frac{15}{4}}}{2\left(-\frac{9}{4}\right)}
Kerro -4 ja -\frac{9}{4}.
x=\frac{-\frac{3}{2}±\sqrt{\frac{9+135}{4}}}{2\left(-\frac{9}{4}\right)}
Kerro 9 ja \frac{15}{4}.
x=\frac{-\frac{3}{2}±\sqrt{36}}{2\left(-\frac{9}{4}\right)}
Lisää \frac{9}{4} lukuun \frac{135}{4} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
x=\frac{-\frac{3}{2}±6}{2\left(-\frac{9}{4}\right)}
Ota luvun 36 neliöjuuri.
x=\frac{-\frac{3}{2}±6}{-\frac{9}{2}}
Kerro 2 ja -\frac{9}{4}.
x=\frac{\frac{9}{2}}{-\frac{9}{2}}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-\frac{3}{2}±6}{-\frac{9}{2}}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -\frac{3}{2} lukuun 6.
x=-1
Jaa \frac{9}{2} luvulla -\frac{9}{2} kertomalla \frac{9}{2} luvun -\frac{9}{2} käänteisluvulla.
x=-\frac{\frac{15}{2}}{-\frac{9}{2}}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-\frac{3}{2}±6}{-\frac{9}{2}}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 6 luvusta -\frac{3}{2}.
x=\frac{5}{3}
Jaa -\frac{15}{2} luvulla -\frac{9}{2} kertomalla -\frac{15}{2} luvun -\frac{9}{2} käänteisluvulla.
x=-1 x=\frac{5}{3}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
\sqrt{3\left(-1\right)+4}=\frac{3\left(-1\right)+1}{2}
Korvaa x arvolla -1 yhtälössä \sqrt{3x+4}=\frac{3x+1}{2}.
1=-1
Sievennä. Arvo x=-1 ei täytä yhtälöä, koska vasemmalla ja oikealla puolella on vastakkaisen merkit.
\sqrt{3\times \frac{5}{3}+4}=\frac{3\times \frac{5}{3}+1}{2}
Korvaa x arvolla \frac{5}{3} yhtälössä \sqrt{3x+4}=\frac{3x+1}{2}.
3=3
Sievennä. Arvo x=\frac{5}{3} täyttää yhtälön.
x=\frac{5}{3}
Yhtälöön\sqrt{3x+4}=\frac{3x+1}{2} on yksilöllinen ratkaisu.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}