Ratkaise muuttujan x suhteen
x=-\frac{3}{5}=-0,6
x=\frac{4}{5}=0,8
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
\frac{50}{49}x^{2}-\frac{10}{49}x-\frac{24}{49}=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-\frac{10}{49}\right)±\sqrt{\left(-\frac{10}{49}\right)^{2}-4\times \frac{50}{49}\left(-\frac{24}{49}\right)}}{2\times \frac{50}{49}}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla \frac{50}{49}, b luvulla -\frac{10}{49} ja c luvulla -\frac{24}{49} toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-\frac{10}{49}\right)±\sqrt{\frac{100}{2401}-4\times \frac{50}{49}\left(-\frac{24}{49}\right)}}{2\times \frac{50}{49}}
Korota -\frac{10}{49} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x=\frac{-\left(-\frac{10}{49}\right)±\sqrt{\frac{100}{2401}-\frac{200}{49}\left(-\frac{24}{49}\right)}}{2\times \frac{50}{49}}
Kerro -4 ja \frac{50}{49}.
x=\frac{-\left(-\frac{10}{49}\right)±\sqrt{\frac{100+4800}{2401}}}{2\times \frac{50}{49}}
Kerro -\frac{200}{49} ja -\frac{24}{49} kertomalla osoittajat keskenään ja nimittäjät keskenään. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
x=\frac{-\left(-\frac{10}{49}\right)±\sqrt{\frac{100}{49}}}{2\times \frac{50}{49}}
Lisää \frac{100}{2401} lukuun \frac{4800}{2401} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
x=\frac{-\left(-\frac{10}{49}\right)±\frac{10}{7}}{2\times \frac{50}{49}}
Ota luvun \frac{100}{49} neliöjuuri.
x=\frac{\frac{10}{49}±\frac{10}{7}}{2\times \frac{50}{49}}
Luvun -\frac{10}{49} vastaluku on \frac{10}{49}.
x=\frac{\frac{10}{49}±\frac{10}{7}}{\frac{100}{49}}
Kerro 2 ja \frac{50}{49}.
x=\frac{\frac{80}{49}}{\frac{100}{49}}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{\frac{10}{49}±\frac{10}{7}}{\frac{100}{49}}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää \frac{10}{49} lukuun \frac{10}{7} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
x=\frac{4}{5}
Jaa \frac{80}{49} luvulla \frac{100}{49} kertomalla \frac{80}{49} luvun \frac{100}{49} käänteisluvulla.
x=-\frac{\frac{60}{49}}{\frac{100}{49}}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{\frac{10}{49}±\frac{10}{7}}{\frac{100}{49}}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \frac{10}{7} luvusta \frac{10}{49} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja vähentämällä osoittajat. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
x=-\frac{3}{5}
Jaa -\frac{60}{49} luvulla \frac{100}{49} kertomalla -\frac{60}{49} luvun \frac{100}{49} käänteisluvulla.
x=\frac{4}{5} x=-\frac{3}{5}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
\frac{50}{49}x^{2}-\frac{10}{49}x-\frac{24}{49}=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
\frac{50}{49}x^{2}-\frac{10}{49}x-\frac{24}{49}-\left(-\frac{24}{49}\right)=-\left(-\frac{24}{49}\right)
Lisää \frac{24}{49} yhtälön kummallekin puolelle.
\frac{50}{49}x^{2}-\frac{10}{49}x=-\left(-\frac{24}{49}\right)
Kun luku -\frac{24}{49} vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
\frac{50}{49}x^{2}-\frac{10}{49}x=\frac{24}{49}
Vähennä -\frac{24}{49} luvusta 0.
\frac{\frac{50}{49}x^{2}-\frac{10}{49}x}{\frac{50}{49}}=\frac{\frac{24}{49}}{\frac{50}{49}}
Jaa yhtälön molemmat puolet luvulla \frac{50}{49}, mikä on sama kuin kummankin puolen kertominen murtoluvun käänteisluvulla.
x^{2}+\left(-\frac{\frac{10}{49}}{\frac{50}{49}}\right)x=\frac{\frac{24}{49}}{\frac{50}{49}}
Jakaminen luvulla \frac{50}{49} kumoaa kertomisen luvulla \frac{50}{49}.
x^{2}-\frac{1}{5}x=\frac{\frac{24}{49}}{\frac{50}{49}}
Jaa -\frac{10}{49} luvulla \frac{50}{49} kertomalla -\frac{10}{49} luvun \frac{50}{49} käänteisluvulla.
x^{2}-\frac{1}{5}x=\frac{12}{25}
Jaa \frac{24}{49} luvulla \frac{50}{49} kertomalla \frac{24}{49} luvun \frac{50}{49} käänteisluvulla.
x^{2}-\frac{1}{5}x+\left(-\frac{1}{10}\right)^{2}=\frac{12}{25}+\left(-\frac{1}{10}\right)^{2}
Jaa -\frac{1}{5} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{1}{10}. Lisää sitten -\frac{1}{10}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-\frac{1}{5}x+\frac{1}{100}=\frac{12}{25}+\frac{1}{100}
Korota -\frac{1}{10} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-\frac{1}{5}x+\frac{1}{100}=\frac{49}{100}
Lisää \frac{12}{25} lukuun \frac{1}{100} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x-\frac{1}{10}\right)^{2}=\frac{49}{100}
Jaa x^{2}-\frac{1}{5}x+\frac{1}{100} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{1}{10}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{49}{100}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{1}{10}=\frac{7}{10} x-\frac{1}{10}=-\frac{7}{10}
Sievennä.
x=\frac{4}{5} x=-\frac{3}{5}
Lisää \frac{1}{10} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}