Ratkaise muuttujan x suhteen (complex solution)
x=\frac{-19+3\sqrt{3}i}{8}\approx -2,375+0,649519053i
x=\frac{-3\sqrt{3}i-19}{8}\approx -2,375-0,649519053i
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
\frac{1}{6}\left(4x+5\right)\left(-\frac{2}{3}\right)\left(2x+7\right)=\frac{3}{2}
Murtolauseke \frac{-2}{3} voidaan kirjoittaa uudelleen muotoon -\frac{2}{3} siirtämällä negatiivinen etumerkki lausekkeen ulkopuolelle.
-\frac{1}{9}\left(4x+5\right)\left(2x+7\right)=\frac{3}{2}
Kerro \frac{1}{6} ja -\frac{2}{3}, niin saadaan -\frac{1}{9}.
\left(-\frac{4}{9}x-\frac{5}{9}\right)\left(2x+7\right)=\frac{3}{2}
Laske lukujen -\frac{1}{9} ja 4x+5 tulo käyttämällä osittelulakia.
-\frac{8}{9}x^{2}-\frac{38}{9}x-\frac{35}{9}=\frac{3}{2}
Laske lukujen -\frac{4}{9}x-\frac{5}{9} ja 2x+7 tulo käyttämällä osittelulakia ja yhdistä samanmuotoiset termit.
-\frac{8}{9}x^{2}-\frac{38}{9}x-\frac{35}{9}-\frac{3}{2}=0
Vähennä \frac{3}{2} molemmilta puolilta.
-\frac{8}{9}x^{2}-\frac{38}{9}x-\frac{97}{18}=0
Vähennä \frac{3}{2} luvusta -\frac{35}{9} saadaksesi tuloksen -\frac{97}{18}.
x=\frac{-\left(-\frac{38}{9}\right)±\sqrt{\left(-\frac{38}{9}\right)^{2}-4\left(-\frac{8}{9}\right)\left(-\frac{97}{18}\right)}}{2\left(-\frac{8}{9}\right)}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla -\frac{8}{9}, b luvulla -\frac{38}{9} ja c luvulla -\frac{97}{18} toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-\frac{38}{9}\right)±\sqrt{\frac{1444}{81}-4\left(-\frac{8}{9}\right)\left(-\frac{97}{18}\right)}}{2\left(-\frac{8}{9}\right)}
Korota -\frac{38}{9} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x=\frac{-\left(-\frac{38}{9}\right)±\sqrt{\frac{1444}{81}+\frac{32}{9}\left(-\frac{97}{18}\right)}}{2\left(-\frac{8}{9}\right)}
Kerro -4 ja -\frac{8}{9}.
x=\frac{-\left(-\frac{38}{9}\right)±\sqrt{\frac{1444-1552}{81}}}{2\left(-\frac{8}{9}\right)}
Kerro \frac{32}{9} ja -\frac{97}{18} kertomalla osoittajat keskenään ja nimittäjät keskenään. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
x=\frac{-\left(-\frac{38}{9}\right)±\sqrt{-\frac{4}{3}}}{2\left(-\frac{8}{9}\right)}
Lisää \frac{1444}{81} lukuun -\frac{1552}{81} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
x=\frac{-\left(-\frac{38}{9}\right)±\frac{2\sqrt{3}i}{3}}{2\left(-\frac{8}{9}\right)}
Ota luvun -\frac{4}{3} neliöjuuri.
x=\frac{\frac{38}{9}±\frac{2\sqrt{3}i}{3}}{2\left(-\frac{8}{9}\right)}
Luvun -\frac{38}{9} vastaluku on \frac{38}{9}.
x=\frac{\frac{38}{9}±\frac{2\sqrt{3}i}{3}}{-\frac{16}{9}}
Kerro 2 ja -\frac{8}{9}.
x=\frac{\frac{2\sqrt{3}i}{3}+\frac{38}{9}}{-\frac{16}{9}}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{\frac{38}{9}±\frac{2\sqrt{3}i}{3}}{-\frac{16}{9}}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää \frac{38}{9} lukuun \frac{2i\sqrt{3}}{3}.
x=\frac{-3\sqrt{3}i-19}{8}
Jaa \frac{38}{9}+\frac{2i\sqrt{3}}{3} luvulla -\frac{16}{9} kertomalla \frac{38}{9}+\frac{2i\sqrt{3}}{3} luvun -\frac{16}{9} käänteisluvulla.
x=\frac{-\frac{2\sqrt{3}i}{3}+\frac{38}{9}}{-\frac{16}{9}}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{\frac{38}{9}±\frac{2\sqrt{3}i}{3}}{-\frac{16}{9}}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \frac{2i\sqrt{3}}{3} luvusta \frac{38}{9}.
x=\frac{-19+3\sqrt{3}i}{8}
Jaa \frac{38}{9}-\frac{2i\sqrt{3}}{3} luvulla -\frac{16}{9} kertomalla \frac{38}{9}-\frac{2i\sqrt{3}}{3} luvun -\frac{16}{9} käänteisluvulla.
x=\frac{-3\sqrt{3}i-19}{8} x=\frac{-19+3\sqrt{3}i}{8}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
\frac{1}{6}\left(4x+5\right)\left(-\frac{2}{3}\right)\left(2x+7\right)=\frac{3}{2}
Murtolauseke \frac{-2}{3} voidaan kirjoittaa uudelleen muotoon -\frac{2}{3} siirtämällä negatiivinen etumerkki lausekkeen ulkopuolelle.
-\frac{1}{9}\left(4x+5\right)\left(2x+7\right)=\frac{3}{2}
Kerro \frac{1}{6} ja -\frac{2}{3}, niin saadaan -\frac{1}{9}.
\left(-\frac{4}{9}x-\frac{5}{9}\right)\left(2x+7\right)=\frac{3}{2}
Laske lukujen -\frac{1}{9} ja 4x+5 tulo käyttämällä osittelulakia.
-\frac{8}{9}x^{2}-\frac{38}{9}x-\frac{35}{9}=\frac{3}{2}
Laske lukujen -\frac{4}{9}x-\frac{5}{9} ja 2x+7 tulo käyttämällä osittelulakia ja yhdistä samanmuotoiset termit.
-\frac{8}{9}x^{2}-\frac{38}{9}x=\frac{3}{2}+\frac{35}{9}
Lisää \frac{35}{9} molemmille puolille.
-\frac{8}{9}x^{2}-\frac{38}{9}x=\frac{97}{18}
Selvitä \frac{97}{18} laskemalla yhteen \frac{3}{2} ja \frac{35}{9}.
\frac{-\frac{8}{9}x^{2}-\frac{38}{9}x}{-\frac{8}{9}}=\frac{\frac{97}{18}}{-\frac{8}{9}}
Jaa yhtälön molemmat puolet luvulla -\frac{8}{9}, mikä on sama kuin kummankin puolen kertominen murtoluvun käänteisluvulla.
x^{2}+\left(-\frac{\frac{38}{9}}{-\frac{8}{9}}\right)x=\frac{\frac{97}{18}}{-\frac{8}{9}}
Jakaminen luvulla -\frac{8}{9} kumoaa kertomisen luvulla -\frac{8}{9}.
x^{2}+\frac{19}{4}x=\frac{\frac{97}{18}}{-\frac{8}{9}}
Jaa -\frac{38}{9} luvulla -\frac{8}{9} kertomalla -\frac{38}{9} luvun -\frac{8}{9} käänteisluvulla.
x^{2}+\frac{19}{4}x=-\frac{97}{16}
Jaa \frac{97}{18} luvulla -\frac{8}{9} kertomalla \frac{97}{18} luvun -\frac{8}{9} käänteisluvulla.
x^{2}+\frac{19}{4}x+\left(\frac{19}{8}\right)^{2}=-\frac{97}{16}+\left(\frac{19}{8}\right)^{2}
Jaa \frac{19}{4} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan \frac{19}{8}. Lisää sitten \frac{19}{8}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+\frac{19}{4}x+\frac{361}{64}=-\frac{97}{16}+\frac{361}{64}
Korota \frac{19}{8} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}+\frac{19}{4}x+\frac{361}{64}=-\frac{27}{64}
Lisää -\frac{97}{16} lukuun \frac{361}{64} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x+\frac{19}{8}\right)^{2}=-\frac{27}{64}
Jaa x^{2}+\frac{19}{4}x+\frac{361}{64} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+\frac{19}{8}\right)^{2}}=\sqrt{-\frac{27}{64}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+\frac{19}{8}=\frac{3\sqrt{3}i}{8} x+\frac{19}{8}=-\frac{3\sqrt{3}i}{8}
Sievennä.
x=\frac{-19+3\sqrt{3}i}{8} x=\frac{-3\sqrt{3}i-19}{8}
Vähennä \frac{19}{8} yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}