Ratkaise muuttujan x suhteen
x = \frac{2 \sqrt{159} - 6}{5} \approx 3,843808085
x=\frac{-2\sqrt{159}-6}{5}\approx -6,243808085
Kuvaaja
Tietokilpailu
Quadratic Equation
5 ongelmia, jotka ovat samankaltaisia kuin:
\frac{ 1 }{ 4 } { x }^{ 2 } + \frac{ 3 }{ 5 } x-6=0
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
\frac{1}{4}x^{2}+\frac{3}{5}x-6=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\frac{3}{5}±\sqrt{\left(\frac{3}{5}\right)^{2}-4\times \frac{1}{4}\left(-6\right)}}{2\times \frac{1}{4}}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla \frac{1}{4}, b luvulla \frac{3}{5} ja c luvulla -6 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\frac{3}{5}±\sqrt{\frac{9}{25}-4\times \frac{1}{4}\left(-6\right)}}{2\times \frac{1}{4}}
Korota \frac{3}{5} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x=\frac{-\frac{3}{5}±\sqrt{\frac{9}{25}-\left(-6\right)}}{2\times \frac{1}{4}}
Kerro -4 ja \frac{1}{4}.
x=\frac{-\frac{3}{5}±\sqrt{\frac{9}{25}+6}}{2\times \frac{1}{4}}
Kerro -1 ja -6.
x=\frac{-\frac{3}{5}±\sqrt{\frac{159}{25}}}{2\times \frac{1}{4}}
Lisää \frac{9}{25} lukuun 6.
x=\frac{-\frac{3}{5}±\frac{\sqrt{159}}{5}}{2\times \frac{1}{4}}
Ota luvun \frac{159}{25} neliöjuuri.
x=\frac{-\frac{3}{5}±\frac{\sqrt{159}}{5}}{\frac{1}{2}}
Kerro 2 ja \frac{1}{4}.
x=\frac{\sqrt{159}-3}{\frac{1}{2}\times 5}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-\frac{3}{5}±\frac{\sqrt{159}}{5}}{\frac{1}{2}}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -\frac{3}{5} lukuun \frac{\sqrt{159}}{5}.
x=\frac{2\sqrt{159}-6}{5}
Jaa \frac{-3+\sqrt{159}}{5} luvulla \frac{1}{2} kertomalla \frac{-3+\sqrt{159}}{5} luvun \frac{1}{2} käänteisluvulla.
x=\frac{-\sqrt{159}-3}{\frac{1}{2}\times 5}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-\frac{3}{5}±\frac{\sqrt{159}}{5}}{\frac{1}{2}}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \frac{\sqrt{159}}{5} luvusta -\frac{3}{5}.
x=\frac{-2\sqrt{159}-6}{5}
Jaa \frac{-3-\sqrt{159}}{5} luvulla \frac{1}{2} kertomalla \frac{-3-\sqrt{159}}{5} luvun \frac{1}{2} käänteisluvulla.
x=\frac{2\sqrt{159}-6}{5} x=\frac{-2\sqrt{159}-6}{5}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
\frac{1}{4}x^{2}+\frac{3}{5}x-6=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
\frac{1}{4}x^{2}+\frac{3}{5}x-6-\left(-6\right)=-\left(-6\right)
Lisää 6 yhtälön kummallekin puolelle.
\frac{1}{4}x^{2}+\frac{3}{5}x=-\left(-6\right)
Kun luku -6 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
\frac{1}{4}x^{2}+\frac{3}{5}x=6
Vähennä -6 luvusta 0.
\frac{\frac{1}{4}x^{2}+\frac{3}{5}x}{\frac{1}{4}}=\frac{6}{\frac{1}{4}}
Kerro molemmat puolet luvulla 4.
x^{2}+\frac{\frac{3}{5}}{\frac{1}{4}}x=\frac{6}{\frac{1}{4}}
Jakaminen luvulla \frac{1}{4} kumoaa kertomisen luvulla \frac{1}{4}.
x^{2}+\frac{12}{5}x=\frac{6}{\frac{1}{4}}
Jaa \frac{3}{5} luvulla \frac{1}{4} kertomalla \frac{3}{5} luvun \frac{1}{4} käänteisluvulla.
x^{2}+\frac{12}{5}x=24
Jaa 6 luvulla \frac{1}{4} kertomalla 6 luvun \frac{1}{4} käänteisluvulla.
x^{2}+\frac{12}{5}x+\left(\frac{6}{5}\right)^{2}=24+\left(\frac{6}{5}\right)^{2}
Jaa \frac{12}{5} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan \frac{6}{5}. Lisää sitten \frac{6}{5}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+\frac{12}{5}x+\frac{36}{25}=24+\frac{36}{25}
Korota \frac{6}{5} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}+\frac{12}{5}x+\frac{36}{25}=\frac{636}{25}
Lisää 24 lukuun \frac{36}{25}.
\left(x+\frac{6}{5}\right)^{2}=\frac{636}{25}
Jaa x^{2}+\frac{12}{5}x+\frac{36}{25} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+\frac{6}{5}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{636}{25}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+\frac{6}{5}=\frac{2\sqrt{159}}{5} x+\frac{6}{5}=-\frac{2\sqrt{159}}{5}
Sievennä.
x=\frac{2\sqrt{159}-6}{5} x=\frac{-2\sqrt{159}-6}{5}
Vähennä \frac{6}{5} yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}