Ratkaise muuttujan x suhteen
x=2\sqrt{10}\approx 6,32455532
x=-2\sqrt{10}\approx -6,32455532
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
\frac{1}{125}\times 25^{2}+x^{2}=45
Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla 45.
\frac{1}{125}\times 625+x^{2}=45
Laske 25 potenssiin 2, jolloin ratkaisuksi tulee 625.
5+x^{2}=45
Kerro \frac{1}{125} ja 625, niin saadaan 5.
x^{2}=45-5
Vähennä 5 molemmilta puolilta.
x^{2}=40
Vähennä 5 luvusta 45 saadaksesi tuloksen 40.
x=2\sqrt{10} x=-2\sqrt{10}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
\frac{1}{125}\times 25^{2}+x^{2}=45
Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla 45.
\frac{1}{125}\times 625+x^{2}=45
Laske 25 potenssiin 2, jolloin ratkaisuksi tulee 625.
5+x^{2}=45
Kerro \frac{1}{125} ja 625, niin saadaan 5.
5+x^{2}-45=0
Vähennä 45 molemmilta puolilta.
-40+x^{2}=0
Vähennä 45 luvusta 5 saadaksesi tuloksen -40.
x^{2}-40=0
Tämän kaltaiset toisen asteen yhtälöt, joissa on x^{2}-termi, mutta ei x-termiä, voidaan silti ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}, kunhan ne on muutettu perusmuotoon ax^{2}+bx+c=0.
x=\frac{0±\sqrt{0^{2}-4\left(-40\right)}}{2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 1, b luvulla 0 ja c luvulla -40 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{0±\sqrt{-4\left(-40\right)}}{2}
Korota 0 neliöön.
x=\frac{0±\sqrt{160}}{2}
Kerro -4 ja -40.
x=\frac{0±4\sqrt{10}}{2}
Ota luvun 160 neliöjuuri.
x=2\sqrt{10}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{0±4\sqrt{10}}{2}, kun ± on plusmerkkinen.
x=-2\sqrt{10}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{0±4\sqrt{10}}{2}, kun ± on miinusmerkkinen.
x=2\sqrt{10} x=-2\sqrt{10}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}