Ratkaise muuttujan x suhteen (complex solution)
x=-\frac{i\sqrt{42-3\sqrt{6}}}{3}\approx -0-1,962185028i
x=\frac{i\sqrt{42-3\sqrt{6}}}{3}\approx 1,962185028i
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
2\sqrt{2}+\frac{2}{3}\times 3^{\frac{1}{2}}=\frac{2}{3}\times 3^{\frac{1}{2}}\left(3x^{2}+15\right)
Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla 2.
2\sqrt{2}+\frac{2}{3}\times 3^{\frac{1}{2}}=2\times 3^{\frac{1}{2}}x^{2}+10\times 3^{\frac{1}{2}}
Laske lukujen \frac{2}{3}\times 3^{\frac{1}{2}} ja 3x^{2}+15 tulo käyttämällä osittelulakia.
2\times 3^{\frac{1}{2}}x^{2}+10\times 3^{\frac{1}{2}}=2\sqrt{2}+\frac{2}{3}\times 3^{\frac{1}{2}}
Vaihda puolia niin, että kaikki muuttujat ovat vasemmalla puolella.
2\times 3^{\frac{1}{2}}x^{2}=2\sqrt{2}+\frac{2}{3}\times 3^{\frac{1}{2}}-10\times 3^{\frac{1}{2}}
Vähennä 10\times 3^{\frac{1}{2}} molemmilta puolilta.
2\times 3^{\frac{1}{2}}x^{2}=2\sqrt{2}-\frac{28}{3}\times 3^{\frac{1}{2}}
Selvitä -\frac{28}{3}\times 3^{\frac{1}{2}} yhdistämällä \frac{2}{3}\times 3^{\frac{1}{2}} ja -10\times 3^{\frac{1}{2}}.
2\sqrt{3}x^{2}=-\frac{28}{3}\sqrt{3}+2\sqrt{2}
Järjestä termit uudelleen.
x^{2}=\frac{-\frac{28\sqrt{3}}{3}+2\sqrt{2}}{2\sqrt{3}}
Jakaminen luvulla 2\sqrt{3} kumoaa kertomisen luvulla 2\sqrt{3}.
x^{2}=\frac{\sqrt{6}-14}{3}
Jaa -\frac{28\sqrt{3}}{3}+2\sqrt{2} luvulla 2\sqrt{3}.
x=\frac{i\sqrt{42-3\sqrt{6}}}{3} x=-\frac{i\sqrt{42-3\sqrt{6}}}{3}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
2\sqrt{2}+\frac{2}{3}\times 3^{\frac{1}{2}}=\frac{2}{3}\times 3^{\frac{1}{2}}\left(3x^{2}+15\right)
Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla 2.
2\sqrt{2}+\frac{2}{3}\times 3^{\frac{1}{2}}=2\times 3^{\frac{1}{2}}x^{2}+10\times 3^{\frac{1}{2}}
Laske lukujen \frac{2}{3}\times 3^{\frac{1}{2}} ja 3x^{2}+15 tulo käyttämällä osittelulakia.
2\times 3^{\frac{1}{2}}x^{2}+10\times 3^{\frac{1}{2}}=2\sqrt{2}+\frac{2}{3}\times 3^{\frac{1}{2}}
Vaihda puolia niin, että kaikki muuttujat ovat vasemmalla puolella.
2\times 3^{\frac{1}{2}}x^{2}+10\times 3^{\frac{1}{2}}-2\sqrt{2}=\frac{2}{3}\times 3^{\frac{1}{2}}
Vähennä 2\sqrt{2} molemmilta puolilta.
2\times 3^{\frac{1}{2}}x^{2}+10\times 3^{\frac{1}{2}}-2\sqrt{2}-\frac{2}{3}\times 3^{\frac{1}{2}}=0
Vähennä \frac{2}{3}\times 3^{\frac{1}{2}} molemmilta puolilta.
2\times 3^{\frac{1}{2}}x^{2}+\frac{28}{3}\times 3^{\frac{1}{2}}-2\sqrt{2}=0
Selvitä \frac{28}{3}\times 3^{\frac{1}{2}} yhdistämällä 10\times 3^{\frac{1}{2}} ja -\frac{2}{3}\times 3^{\frac{1}{2}}.
2\sqrt{3}x^{2}-2\sqrt{2}+\frac{28}{3}\sqrt{3}=0
Järjestä termit uudelleen.
2\sqrt{3}x^{2}+\frac{28\sqrt{3}}{3}-2\sqrt{2}=0
Tämän kaltaiset toisen asteen yhtälöt, joissa on x^{2}-termi, mutta ei x-termiä, voidaan silti ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}, kunhan ne on muutettu perusmuotoon ax^{2}+bx+c=0.
x=\frac{0±\sqrt{0^{2}-4\times 2\sqrt{3}\left(\frac{28\sqrt{3}}{3}-2\sqrt{2}\right)}}{2\times 2\sqrt{3}}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 2\sqrt{3}, b luvulla 0 ja c luvulla -2\sqrt{2}+\frac{28\sqrt{3}}{3} toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{0±\sqrt{-4\times 2\sqrt{3}\left(\frac{28\sqrt{3}}{3}-2\sqrt{2}\right)}}{2\times 2\sqrt{3}}
Korota 0 neliöön.
x=\frac{0±\sqrt{\left(-8\sqrt{3}\right)\left(\frac{28\sqrt{3}}{3}-2\sqrt{2}\right)}}{2\times 2\sqrt{3}}
Kerro -4 ja 2\sqrt{3}.
x=\frac{0±\sqrt{16\sqrt{6}-224}}{2\times 2\sqrt{3}}
Kerro -8\sqrt{3} ja -2\sqrt{2}+\frac{28\sqrt{3}}{3}.
x=\frac{0±4i\sqrt{14-\sqrt{6}}}{2\times 2\sqrt{3}}
Ota luvun 16\sqrt{6}-224 neliöjuuri.
x=\frac{0±4i\sqrt{14-\sqrt{6}}}{4\sqrt{3}}
Kerro 2 ja 2\sqrt{3}.
x=\frac{i\sqrt{42-3\sqrt{6}}}{3}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{0±4i\sqrt{14-\sqrt{6}}}{4\sqrt{3}}, kun ± on plusmerkkinen.
x=-\frac{i\sqrt{42-3\sqrt{6}}}{3}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{0±4i\sqrt{14-\sqrt{6}}}{4\sqrt{3}}, kun ± on miinusmerkkinen.
x=\frac{i\sqrt{42-3\sqrt{6}}}{3} x=-\frac{i\sqrt{42-3\sqrt{6}}}{3}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}