Ratkaise muuttujan x suhteen
x = \frac{\sqrt{41} + 3}{2} \approx 4,701562119
x=\frac{3-\sqrt{41}}{2}\approx -1,701562119
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
\left(x+2\right)\left(x-4\right)=1x
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin mikään arvoista -3,-2, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla \left(x+2\right)\left(x+3\right), joka on lukujen x+3,x^{2}+5x+6 pienin yhteinen jaettava.
x^{2}-2x-8=1x
Laske lukujen x+2 ja x-4 tulo käyttämällä osittelulakia ja yhdistä samanmuotoiset termit.
x^{2}-2x-8-x=0
Vähennä 1x molemmilta puolilta.
x^{2}-3x-8=0
Selvitä -3x yhdistämällä -2x ja -x.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{\left(-3\right)^{2}-4\left(-8\right)}}{2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 1, b luvulla -3 ja c luvulla -8 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{9-4\left(-8\right)}}{2}
Korota -3 neliöön.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{9+32}}{2}
Kerro -4 ja -8.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{41}}{2}
Lisää 9 lukuun 32.
x=\frac{3±\sqrt{41}}{2}
Luvun -3 vastaluku on 3.
x=\frac{\sqrt{41}+3}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{3±\sqrt{41}}{2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 3 lukuun \sqrt{41}.
x=\frac{3-\sqrt{41}}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{3±\sqrt{41}}{2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \sqrt{41} luvusta 3.
x=\frac{\sqrt{41}+3}{2} x=\frac{3-\sqrt{41}}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
\left(x+2\right)\left(x-4\right)=1x
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin mikään arvoista -3,-2, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla \left(x+2\right)\left(x+3\right), joka on lukujen x+3,x^{2}+5x+6 pienin yhteinen jaettava.
x^{2}-2x-8=1x
Laske lukujen x+2 ja x-4 tulo käyttämällä osittelulakia ja yhdistä samanmuotoiset termit.
x^{2}-2x-8-x=0
Vähennä 1x molemmilta puolilta.
x^{2}-3x-8=0
Selvitä -3x yhdistämällä -2x ja -x.
x^{2}-3x=8
Lisää 8 molemmille puolille. Nolla plus mikä tahansa luku on luku itse.
x^{2}-3x+\left(-\frac{3}{2}\right)^{2}=8+\left(-\frac{3}{2}\right)^{2}
Jaa -3 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{3}{2}. Lisää sitten -\frac{3}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-3x+\frac{9}{4}=8+\frac{9}{4}
Korota -\frac{3}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-3x+\frac{9}{4}=\frac{41}{4}
Lisää 8 lukuun \frac{9}{4}.
\left(x-\frac{3}{2}\right)^{2}=\frac{41}{4}
Jaa x^{2}-3x+\frac{9}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{3}{2}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{41}{4}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{3}{2}=\frac{\sqrt{41}}{2} x-\frac{3}{2}=-\frac{\sqrt{41}}{2}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{41}+3}{2} x=\frac{3-\sqrt{41}}{2}
Lisää \frac{3}{2} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}