Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\sqrt{10}+1\approx 4,16227766
x=1-\sqrt{10}\approx -2,16227766
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
\left(x+2\right)\left(x-4\right)=1\times 1
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin mikään arvoista -3,-2, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla \left(x+2\right)\left(x+3\right), joka on lukujen x+3,x^{2}+5x+6 pienin yhteinen jaettava.
x^{2}-2x-8=1\times 1
Laske lukujen x+2 ja x-4 tulo käyttämällä osittelulakia ja yhdistä samanmuotoiset termit.
x^{2}-2x-8=1
Kerro 1 ja 1, niin saadaan 1.
x^{2}-2x-8-1=0
Vähennä 1 molemmilta puolilta.
x^{2}-2x-9=0
Vähennä 1 luvusta -8 saadaksesi tuloksen -9.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{\left(-2\right)^{2}-4\left(-9\right)}}{2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 1, b luvulla -2 ja c luvulla -9 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{4-4\left(-9\right)}}{2}
Korota -2 neliöön.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{4+36}}{2}
Kerro -4 ja -9.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{40}}{2}
Lisää 4 lukuun 36.
x=\frac{-\left(-2\right)±2\sqrt{10}}{2}
Ota luvun 40 neliöjuuri.
x=\frac{2±2\sqrt{10}}{2}
Luvun -2 vastaluku on 2.
x=\frac{2\sqrt{10}+2}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{2±2\sqrt{10}}{2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 2 lukuun 2\sqrt{10}.
x=\sqrt{10}+1
Jaa 2+2\sqrt{10} luvulla 2.
x=\frac{2-2\sqrt{10}}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{2±2\sqrt{10}}{2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 2\sqrt{10} luvusta 2.
x=1-\sqrt{10}
Jaa 2-2\sqrt{10} luvulla 2.
x=\sqrt{10}+1 x=1-\sqrt{10}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
\left(x+2\right)\left(x-4\right)=1\times 1
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin mikään arvoista -3,-2, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla \left(x+2\right)\left(x+3\right), joka on lukujen x+3,x^{2}+5x+6 pienin yhteinen jaettava.
x^{2}-2x-8=1\times 1
Laske lukujen x+2 ja x-4 tulo käyttämällä osittelulakia ja yhdistä samanmuotoiset termit.
x^{2}-2x-8=1
Kerro 1 ja 1, niin saadaan 1.
x^{2}-2x=1+8
Lisää 8 molemmille puolille.
x^{2}-2x=9
Selvitä 9 laskemalla yhteen 1 ja 8.
x^{2}-2x+1=9+1
Jaa -2 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -1. Lisää sitten -1:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-2x+1=10
Lisää 9 lukuun 1.
\left(x-1\right)^{2}=10
Jaa x^{2}-2x+1 tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-1\right)^{2}}=\sqrt{10}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-1=\sqrt{10} x-1=-\sqrt{10}
Sievennä.
x=\sqrt{10}+1 x=1-\sqrt{10}
Lisää 1 yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}