Ratkaise muuttujan x suhteen
x = \frac{\sqrt{7} + 1}{2} \approx 1,822875656
x=\frac{1-\sqrt{7}}{2}\approx -0,822875656
Kuvaaja
Tietokilpailu
Quadratic Equation
5 ongelmia, jotka ovat samankaltaisia kuin:
\frac { x - 1 } { 2 - x } = 2 x + 1
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
x-1=2x\left(-x+2\right)-x+2
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin 2, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla -x+2.
x-1=-2x^{2}+4x-x+2
Laske lukujen 2x ja -x+2 tulo käyttämällä osittelulakia.
x-1=-2x^{2}+3x+2
Selvitä 3x yhdistämällä 4x ja -x.
x-1+2x^{2}=3x+2
Lisää 2x^{2} molemmille puolille.
x-1+2x^{2}-3x=2
Vähennä 3x molemmilta puolilta.
-2x-1+2x^{2}=2
Selvitä -2x yhdistämällä x ja -3x.
-2x-1+2x^{2}-2=0
Vähennä 2 molemmilta puolilta.
-2x-3+2x^{2}=0
Vähennä 2 luvusta -1 saadaksesi tuloksen -3.
2x^{2}-2x-3=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{\left(-2\right)^{2}-4\times 2\left(-3\right)}}{2\times 2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 2, b luvulla -2 ja c luvulla -3 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{4-4\times 2\left(-3\right)}}{2\times 2}
Korota -2 neliöön.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{4-8\left(-3\right)}}{2\times 2}
Kerro -4 ja 2.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{4+24}}{2\times 2}
Kerro -8 ja -3.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{28}}{2\times 2}
Lisää 4 lukuun 24.
x=\frac{-\left(-2\right)±2\sqrt{7}}{2\times 2}
Ota luvun 28 neliöjuuri.
x=\frac{2±2\sqrt{7}}{2\times 2}
Luvun -2 vastaluku on 2.
x=\frac{2±2\sqrt{7}}{4}
Kerro 2 ja 2.
x=\frac{2\sqrt{7}+2}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{2±2\sqrt{7}}{4}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 2 lukuun 2\sqrt{7}.
x=\frac{\sqrt{7}+1}{2}
Jaa 2+2\sqrt{7} luvulla 4.
x=\frac{2-2\sqrt{7}}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{2±2\sqrt{7}}{4}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 2\sqrt{7} luvusta 2.
x=\frac{1-\sqrt{7}}{2}
Jaa 2-2\sqrt{7} luvulla 4.
x=\frac{\sqrt{7}+1}{2} x=\frac{1-\sqrt{7}}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
x-1=2x\left(-x+2\right)-x+2
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin 2, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla -x+2.
x-1=-2x^{2}+4x-x+2
Laske lukujen 2x ja -x+2 tulo käyttämällä osittelulakia.
x-1=-2x^{2}+3x+2
Selvitä 3x yhdistämällä 4x ja -x.
x-1+2x^{2}=3x+2
Lisää 2x^{2} molemmille puolille.
x-1+2x^{2}-3x=2
Vähennä 3x molemmilta puolilta.
-2x-1+2x^{2}=2
Selvitä -2x yhdistämällä x ja -3x.
-2x+2x^{2}=2+1
Lisää 1 molemmille puolille.
-2x+2x^{2}=3
Selvitä 3 laskemalla yhteen 2 ja 1.
2x^{2}-2x=3
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
\frac{2x^{2}-2x}{2}=\frac{3}{2}
Jaa molemmat puolet luvulla 2.
x^{2}+\left(-\frac{2}{2}\right)x=\frac{3}{2}
Jakaminen luvulla 2 kumoaa kertomisen luvulla 2.
x^{2}-x=\frac{3}{2}
Jaa -2 luvulla 2.
x^{2}-x+\left(-\frac{1}{2}\right)^{2}=\frac{3}{2}+\left(-\frac{1}{2}\right)^{2}
Jaa -1 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{1}{2}. Lisää sitten -\frac{1}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-x+\frac{1}{4}=\frac{3}{2}+\frac{1}{4}
Korota -\frac{1}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-x+\frac{1}{4}=\frac{7}{4}
Lisää \frac{3}{2} lukuun \frac{1}{4} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x-\frac{1}{2}\right)^{2}=\frac{7}{4}
Jaa x^{2}-x+\frac{1}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{1}{2}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{7}{4}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{1}{2}=\frac{\sqrt{7}}{2} x-\frac{1}{2}=-\frac{\sqrt{7}}{2}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{7}+1}{2} x=\frac{1-\sqrt{7}}{2}
Lisää \frac{1}{2} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}