Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\frac{\sqrt{145}}{10}+\frac{1}{2}\approx 1,704159458
x=-\frac{\sqrt{145}}{10}+\frac{1}{2}\approx -0,704159458
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
x^{2}-x=\frac{2}{15}\times 9
Kerro molemmat puolet luvulla 9.
x^{2}-x=\frac{6}{5}
Kerro \frac{2}{15} ja 9, niin saadaan \frac{6}{5}.
x^{2}-x-\frac{6}{5}=0
Vähennä \frac{6}{5} molemmilta puolilta.
x=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{1-4\left(-\frac{6}{5}\right)}}{2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 1, b luvulla -1 ja c luvulla -\frac{6}{5} toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{1+\frac{24}{5}}}{2}
Kerro -4 ja -\frac{6}{5}.
x=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{\frac{29}{5}}}{2}
Lisää 1 lukuun \frac{24}{5}.
x=\frac{-\left(-1\right)±\frac{\sqrt{145}}{5}}{2}
Ota luvun \frac{29}{5} neliöjuuri.
x=\frac{1±\frac{\sqrt{145}}{5}}{2}
Luvun -1 vastaluku on 1.
x=\frac{\frac{\sqrt{145}}{5}+1}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{1±\frac{\sqrt{145}}{5}}{2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 1 lukuun \frac{\sqrt{145}}{5}.
x=\frac{\sqrt{145}}{10}+\frac{1}{2}
Jaa 1+\frac{\sqrt{145}}{5} luvulla 2.
x=\frac{-\frac{\sqrt{145}}{5}+1}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{1±\frac{\sqrt{145}}{5}}{2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \frac{\sqrt{145}}{5} luvusta 1.
x=-\frac{\sqrt{145}}{10}+\frac{1}{2}
Jaa 1-\frac{\sqrt{145}}{5} luvulla 2.
x=\frac{\sqrt{145}}{10}+\frac{1}{2} x=-\frac{\sqrt{145}}{10}+\frac{1}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
x^{2}-x=\frac{2}{15}\times 9
Kerro molemmat puolet luvulla 9.
x^{2}-x=\frac{6}{5}
Kerro \frac{2}{15} ja 9, niin saadaan \frac{6}{5}.
x^{2}-x+\left(-\frac{1}{2}\right)^{2}=\frac{6}{5}+\left(-\frac{1}{2}\right)^{2}
Jaa -1 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{1}{2}. Lisää sitten -\frac{1}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-x+\frac{1}{4}=\frac{6}{5}+\frac{1}{4}
Korota -\frac{1}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-x+\frac{1}{4}=\frac{29}{20}
Lisää \frac{6}{5} lukuun \frac{1}{4} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x-\frac{1}{2}\right)^{2}=\frac{29}{20}
Jaa x^{2}-x+\frac{1}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{1}{2}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{29}{20}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{1}{2}=\frac{\sqrt{145}}{10} x-\frac{1}{2}=-\frac{\sqrt{145}}{10}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{145}}{10}+\frac{1}{2} x=-\frac{\sqrt{145}}{10}+\frac{1}{2}
Lisää \frac{1}{2} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}