Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\frac{2\sqrt{6}}{3}+1\approx 2,632993162
x=-\frac{2\sqrt{6}}{3}+1\approx -0,632993162
Kuvaaja
Tietokilpailu
Quadratic Equation
5 ongelmia, jotka ovat samankaltaisia kuin:
\frac { 4 } { x - 1 } + \frac { 2 } { x + 1 } = 3
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
\left(x+1\right)\times 4+\left(x-1\right)\times 2=3\left(x-1\right)\left(x+1\right)
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin mikään arvoista -1,1, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla \left(x-1\right)\left(x+1\right), joka on lukujen x-1,x+1 pienin yhteinen jaettava.
4x+4+\left(x-1\right)\times 2=3\left(x-1\right)\left(x+1\right)
Laske lukujen x+1 ja 4 tulo käyttämällä osittelulakia.
4x+4+2x-2=3\left(x-1\right)\left(x+1\right)
Laske lukujen x-1 ja 2 tulo käyttämällä osittelulakia.
6x+4-2=3\left(x-1\right)\left(x+1\right)
Selvitä 6x yhdistämällä 4x ja 2x.
6x+2=3\left(x-1\right)\left(x+1\right)
Vähennä 2 luvusta 4 saadaksesi tuloksen 2.
6x+2=\left(3x-3\right)\left(x+1\right)
Laske lukujen 3 ja x-1 tulo käyttämällä osittelulakia.
6x+2=3x^{2}-3
Laske lukujen 3x-3 ja x+1 tulo käyttämällä osittelulakia ja yhdistä samanmuotoiset termit.
6x+2-3x^{2}=-3
Vähennä 3x^{2} molemmilta puolilta.
6x+2-3x^{2}+3=0
Lisää 3 molemmille puolille.
6x+5-3x^{2}=0
Selvitä 5 laskemalla yhteen 2 ja 3.
-3x^{2}+6x+5=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-6±\sqrt{6^{2}-4\left(-3\right)\times 5}}{2\left(-3\right)}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla -3, b luvulla 6 ja c luvulla 5 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-6±\sqrt{36-4\left(-3\right)\times 5}}{2\left(-3\right)}
Korota 6 neliöön.
x=\frac{-6±\sqrt{36+12\times 5}}{2\left(-3\right)}
Kerro -4 ja -3.
x=\frac{-6±\sqrt{36+60}}{2\left(-3\right)}
Kerro 12 ja 5.
x=\frac{-6±\sqrt{96}}{2\left(-3\right)}
Lisää 36 lukuun 60.
x=\frac{-6±4\sqrt{6}}{2\left(-3\right)}
Ota luvun 96 neliöjuuri.
x=\frac{-6±4\sqrt{6}}{-6}
Kerro 2 ja -3.
x=\frac{4\sqrt{6}-6}{-6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-6±4\sqrt{6}}{-6}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -6 lukuun 4\sqrt{6}.
x=-\frac{2\sqrt{6}}{3}+1
Jaa -6+4\sqrt{6} luvulla -6.
x=\frac{-4\sqrt{6}-6}{-6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-6±4\sqrt{6}}{-6}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 4\sqrt{6} luvusta -6.
x=\frac{2\sqrt{6}}{3}+1
Jaa -6-4\sqrt{6} luvulla -6.
x=-\frac{2\sqrt{6}}{3}+1 x=\frac{2\sqrt{6}}{3}+1
Yhtälö on nyt ratkaistu.
\left(x+1\right)\times 4+\left(x-1\right)\times 2=3\left(x-1\right)\left(x+1\right)
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin mikään arvoista -1,1, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla \left(x-1\right)\left(x+1\right), joka on lukujen x-1,x+1 pienin yhteinen jaettava.
4x+4+\left(x-1\right)\times 2=3\left(x-1\right)\left(x+1\right)
Laske lukujen x+1 ja 4 tulo käyttämällä osittelulakia.
4x+4+2x-2=3\left(x-1\right)\left(x+1\right)
Laske lukujen x-1 ja 2 tulo käyttämällä osittelulakia.
6x+4-2=3\left(x-1\right)\left(x+1\right)
Selvitä 6x yhdistämällä 4x ja 2x.
6x+2=3\left(x-1\right)\left(x+1\right)
Vähennä 2 luvusta 4 saadaksesi tuloksen 2.
6x+2=\left(3x-3\right)\left(x+1\right)
Laske lukujen 3 ja x-1 tulo käyttämällä osittelulakia.
6x+2=3x^{2}-3
Laske lukujen 3x-3 ja x+1 tulo käyttämällä osittelulakia ja yhdistä samanmuotoiset termit.
6x+2-3x^{2}=-3
Vähennä 3x^{2} molemmilta puolilta.
6x-3x^{2}=-3-2
Vähennä 2 molemmilta puolilta.
6x-3x^{2}=-5
Vähennä 2 luvusta -3 saadaksesi tuloksen -5.
-3x^{2}+6x=-5
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
\frac{-3x^{2}+6x}{-3}=-\frac{5}{-3}
Jaa molemmat puolet luvulla -3.
x^{2}+\frac{6}{-3}x=-\frac{5}{-3}
Jakaminen luvulla -3 kumoaa kertomisen luvulla -3.
x^{2}-2x=-\frac{5}{-3}
Jaa 6 luvulla -3.
x^{2}-2x=\frac{5}{3}
Jaa -5 luvulla -3.
x^{2}-2x+1=\frac{5}{3}+1
Jaa -2 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -1. Lisää sitten -1:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-2x+1=\frac{8}{3}
Lisää \frac{5}{3} lukuun 1.
\left(x-1\right)^{2}=\frac{8}{3}
Jaa x^{2}-2x+1 tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-1\right)^{2}}=\sqrt{\frac{8}{3}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-1=\frac{2\sqrt{6}}{3} x-1=-\frac{2\sqrt{6}}{3}
Sievennä.
x=\frac{2\sqrt{6}}{3}+1 x=-\frac{2\sqrt{6}}{3}+1
Lisää 1 yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}