Ratkaise muuttujan x suhteen
x = \frac{\sqrt{337} + 1}{6} \approx 3,226259958
x=\frac{1-\sqrt{337}}{6}\approx -2,892926625
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
\left(x+1\right)\times 3x-4\left(5-x\right)=8\left(x+1\right)
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin -1, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla 4\left(x+1\right), joka on lukujen 4,x+1 pienin yhteinen jaettava.
\left(3x+3\right)x-4\left(5-x\right)=8\left(x+1\right)
Laske lukujen x+1 ja 3 tulo käyttämällä osittelulakia.
3x^{2}+3x-4\left(5-x\right)=8\left(x+1\right)
Laske lukujen 3x+3 ja x tulo käyttämällä osittelulakia.
3x^{2}+3x-20+4x=8\left(x+1\right)
Laske lukujen -4 ja 5-x tulo käyttämällä osittelulakia.
3x^{2}+7x-20=8\left(x+1\right)
Selvitä 7x yhdistämällä 3x ja 4x.
3x^{2}+7x-20=8x+8
Laske lukujen 8 ja x+1 tulo käyttämällä osittelulakia.
3x^{2}+7x-20-8x=8
Vähennä 8x molemmilta puolilta.
3x^{2}-x-20=8
Selvitä -x yhdistämällä 7x ja -8x.
3x^{2}-x-20-8=0
Vähennä 8 molemmilta puolilta.
3x^{2}-x-28=0
Vähennä 8 luvusta -20 saadaksesi tuloksen -28.
x=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{1-4\times 3\left(-28\right)}}{2\times 3}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 3, b luvulla -1 ja c luvulla -28 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{1-12\left(-28\right)}}{2\times 3}
Kerro -4 ja 3.
x=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{1+336}}{2\times 3}
Kerro -12 ja -28.
x=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{337}}{2\times 3}
Lisää 1 lukuun 336.
x=\frac{1±\sqrt{337}}{2\times 3}
Luvun -1 vastaluku on 1.
x=\frac{1±\sqrt{337}}{6}
Kerro 2 ja 3.
x=\frac{\sqrt{337}+1}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{1±\sqrt{337}}{6}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 1 lukuun \sqrt{337}.
x=\frac{1-\sqrt{337}}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{1±\sqrt{337}}{6}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \sqrt{337} luvusta 1.
x=\frac{\sqrt{337}+1}{6} x=\frac{1-\sqrt{337}}{6}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
\left(x+1\right)\times 3x-4\left(5-x\right)=8\left(x+1\right)
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin -1, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla 4\left(x+1\right), joka on lukujen 4,x+1 pienin yhteinen jaettava.
\left(3x+3\right)x-4\left(5-x\right)=8\left(x+1\right)
Laske lukujen x+1 ja 3 tulo käyttämällä osittelulakia.
3x^{2}+3x-4\left(5-x\right)=8\left(x+1\right)
Laske lukujen 3x+3 ja x tulo käyttämällä osittelulakia.
3x^{2}+3x-20+4x=8\left(x+1\right)
Laske lukujen -4 ja 5-x tulo käyttämällä osittelulakia.
3x^{2}+7x-20=8\left(x+1\right)
Selvitä 7x yhdistämällä 3x ja 4x.
3x^{2}+7x-20=8x+8
Laske lukujen 8 ja x+1 tulo käyttämällä osittelulakia.
3x^{2}+7x-20-8x=8
Vähennä 8x molemmilta puolilta.
3x^{2}-x-20=8
Selvitä -x yhdistämällä 7x ja -8x.
3x^{2}-x=8+20
Lisää 20 molemmille puolille.
3x^{2}-x=28
Selvitä 28 laskemalla yhteen 8 ja 20.
\frac{3x^{2}-x}{3}=\frac{28}{3}
Jaa molemmat puolet luvulla 3.
x^{2}-\frac{1}{3}x=\frac{28}{3}
Jakaminen luvulla 3 kumoaa kertomisen luvulla 3.
x^{2}-\frac{1}{3}x+\left(-\frac{1}{6}\right)^{2}=\frac{28}{3}+\left(-\frac{1}{6}\right)^{2}
Jaa -\frac{1}{3} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{1}{6}. Lisää sitten -\frac{1}{6}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-\frac{1}{3}x+\frac{1}{36}=\frac{28}{3}+\frac{1}{36}
Korota -\frac{1}{6} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-\frac{1}{3}x+\frac{1}{36}=\frac{337}{36}
Lisää \frac{28}{3} lukuun \frac{1}{36} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x-\frac{1}{6}\right)^{2}=\frac{337}{36}
Jaa x^{2}-\frac{1}{3}x+\frac{1}{36} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{1}{6}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{337}{36}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{1}{6}=\frac{\sqrt{337}}{6} x-\frac{1}{6}=-\frac{\sqrt{337}}{6}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{337}+1}{6} x=\frac{1-\sqrt{337}}{6}
Lisää \frac{1}{6} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}