Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\sqrt{5}\approx 2,236067977
x=-\sqrt{5}\approx -2,236067977
Kuvaaja
Tietokilpailu
Polynomial
\frac { 3 } { x ^ { 4 } - 1 } - \frac { 1 } { 2 x ^ { 2 } + 2 } = - \frac { 1 } { 6 - 6 x ^ { 2 } }
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
6\times 3-\left(3x^{2}-3\right)=1+x^{2}
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin mikään arvoista -1,1, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla 6\left(x-1\right)\left(x+1\right)\left(x^{2}+1\right), joka on lukujen x^{4}-1,2x^{2}+2,6-6x^{2} pienin yhteinen jaettava.
18-\left(3x^{2}-3\right)=1+x^{2}
Kerro 6 ja 3, niin saadaan 18.
18-3x^{2}+3=1+x^{2}
Jos haluat ratkaista lausekkeen 3x^{2}-3 vastaluvun, ratkaise sen kunkin termin vastaluku.
21-3x^{2}=1+x^{2}
Selvitä 21 laskemalla yhteen 18 ja 3.
21-3x^{2}-x^{2}=1
Vähennä x^{2} molemmilta puolilta.
21-4x^{2}=1
Selvitä -4x^{2} yhdistämällä -3x^{2} ja -x^{2}.
-4x^{2}=1-21
Vähennä 21 molemmilta puolilta.
-4x^{2}=-20
Vähennä 21 luvusta 1 saadaksesi tuloksen -20.
x^{2}=\frac{-20}{-4}
Jaa molemmat puolet luvulla -4.
x^{2}=5
Jaa -20 luvulla -4, jolloin ratkaisuksi tulee 5.
x=\sqrt{5} x=-\sqrt{5}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
6\times 3-\left(3x^{2}-3\right)=1+x^{2}
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin mikään arvoista -1,1, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla 6\left(x-1\right)\left(x+1\right)\left(x^{2}+1\right), joka on lukujen x^{4}-1,2x^{2}+2,6-6x^{2} pienin yhteinen jaettava.
18-\left(3x^{2}-3\right)=1+x^{2}
Kerro 6 ja 3, niin saadaan 18.
18-3x^{2}+3=1+x^{2}
Jos haluat ratkaista lausekkeen 3x^{2}-3 vastaluvun, ratkaise sen kunkin termin vastaluku.
21-3x^{2}=1+x^{2}
Selvitä 21 laskemalla yhteen 18 ja 3.
21-3x^{2}-1=x^{2}
Vähennä 1 molemmilta puolilta.
20-3x^{2}=x^{2}
Vähennä 1 luvusta 21 saadaksesi tuloksen 20.
20-3x^{2}-x^{2}=0
Vähennä x^{2} molemmilta puolilta.
20-4x^{2}=0
Selvitä -4x^{2} yhdistämällä -3x^{2} ja -x^{2}.
-4x^{2}+20=0
Tämän kaltaiset toisen asteen yhtälöt, joissa on x^{2}-termi, mutta ei x-termiä, voidaan silti ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}, kunhan ne on muutettu perusmuotoon ax^{2}+bx+c=0.
x=\frac{0±\sqrt{0^{2}-4\left(-4\right)\times 20}}{2\left(-4\right)}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla -4, b luvulla 0 ja c luvulla 20 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{0±\sqrt{-4\left(-4\right)\times 20}}{2\left(-4\right)}
Korota 0 neliöön.
x=\frac{0±\sqrt{16\times 20}}{2\left(-4\right)}
Kerro -4 ja -4.
x=\frac{0±\sqrt{320}}{2\left(-4\right)}
Kerro 16 ja 20.
x=\frac{0±8\sqrt{5}}{2\left(-4\right)}
Ota luvun 320 neliöjuuri.
x=\frac{0±8\sqrt{5}}{-8}
Kerro 2 ja -4.
x=-\sqrt{5}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{0±8\sqrt{5}}{-8}, kun ± on plusmerkkinen.
x=\sqrt{5}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{0±8\sqrt{5}}{-8}, kun ± on miinusmerkkinen.
x=-\sqrt{5} x=\sqrt{5}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}