Ratkaise muuttujan x suhteen (complex solution)
x=\frac{\sqrt{2}i}{2}+1\approx 1+0,707106781i
x=-\frac{\sqrt{2}i}{2}+1\approx 1-0,707106781i
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
2x-1=2\left(1-x\right)\left(x-2\right)
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin 2, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla x-2.
2x-1=\left(2-2x\right)\left(x-2\right)
Laske lukujen 2 ja 1-x tulo käyttämällä osittelulakia.
2x-1=6x-4-2x^{2}
Laske lukujen 2-2x ja x-2 tulo käyttämällä osittelulakia ja yhdistä samanmuotoiset termit.
2x-1-6x=-4-2x^{2}
Vähennä 6x molemmilta puolilta.
-4x-1=-4-2x^{2}
Selvitä -4x yhdistämällä 2x ja -6x.
-4x-1-\left(-4\right)=-2x^{2}
Vähennä -4 molemmilta puolilta.
-4x-1+4=-2x^{2}
Luvun -4 vastaluku on 4.
-4x-1+4+2x^{2}=0
Lisää 2x^{2} molemmille puolille.
-4x+3+2x^{2}=0
Selvitä 3 laskemalla yhteen -1 ja 4.
2x^{2}-4x+3=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-4\right)±\sqrt{\left(-4\right)^{2}-4\times 2\times 3}}{2\times 2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 2, b luvulla -4 ja c luvulla 3 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-4\right)±\sqrt{16-4\times 2\times 3}}{2\times 2}
Korota -4 neliöön.
x=\frac{-\left(-4\right)±\sqrt{16-8\times 3}}{2\times 2}
Kerro -4 ja 2.
x=\frac{-\left(-4\right)±\sqrt{16-24}}{2\times 2}
Kerro -8 ja 3.
x=\frac{-\left(-4\right)±\sqrt{-8}}{2\times 2}
Lisää 16 lukuun -24.
x=\frac{-\left(-4\right)±2\sqrt{2}i}{2\times 2}
Ota luvun -8 neliöjuuri.
x=\frac{4±2\sqrt{2}i}{2\times 2}
Luvun -4 vastaluku on 4.
x=\frac{4±2\sqrt{2}i}{4}
Kerro 2 ja 2.
x=\frac{4+2\sqrt{2}i}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{4±2\sqrt{2}i}{4}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 4 lukuun 2i\sqrt{2}.
x=\frac{\sqrt{2}i}{2}+1
Jaa 4+2i\sqrt{2} luvulla 4.
x=\frac{-2\sqrt{2}i+4}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{4±2\sqrt{2}i}{4}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 2i\sqrt{2} luvusta 4.
x=-\frac{\sqrt{2}i}{2}+1
Jaa 4-2i\sqrt{2} luvulla 4.
x=\frac{\sqrt{2}i}{2}+1 x=-\frac{\sqrt{2}i}{2}+1
Yhtälö on nyt ratkaistu.
2x-1=2\left(1-x\right)\left(x-2\right)
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin 2, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla x-2.
2x-1=\left(2-2x\right)\left(x-2\right)
Laske lukujen 2 ja 1-x tulo käyttämällä osittelulakia.
2x-1=6x-4-2x^{2}
Laske lukujen 2-2x ja x-2 tulo käyttämällä osittelulakia ja yhdistä samanmuotoiset termit.
2x-1-6x=-4-2x^{2}
Vähennä 6x molemmilta puolilta.
-4x-1=-4-2x^{2}
Selvitä -4x yhdistämällä 2x ja -6x.
-4x-1+2x^{2}=-4
Lisää 2x^{2} molemmille puolille.
-4x+2x^{2}=-4+1
Lisää 1 molemmille puolille.
-4x+2x^{2}=-3
Selvitä -3 laskemalla yhteen -4 ja 1.
2x^{2}-4x=-3
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
\frac{2x^{2}-4x}{2}=-\frac{3}{2}
Jaa molemmat puolet luvulla 2.
x^{2}+\left(-\frac{4}{2}\right)x=-\frac{3}{2}
Jakaminen luvulla 2 kumoaa kertomisen luvulla 2.
x^{2}-2x=-\frac{3}{2}
Jaa -4 luvulla 2.
x^{2}-2x+1=-\frac{3}{2}+1
Jaa -2 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -1. Lisää sitten -1:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-2x+1=-\frac{1}{2}
Lisää -\frac{3}{2} lukuun 1.
\left(x-1\right)^{2}=-\frac{1}{2}
Jaa x^{2}-2x+1 tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-1\right)^{2}}=\sqrt{-\frac{1}{2}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-1=\frac{\sqrt{2}i}{2} x-1=-\frac{\sqrt{2}i}{2}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{2}i}{2}+1 x=-\frac{\sqrt{2}i}{2}+1
Lisää 1 yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}