Ratkaise muuttujan x suhteen
x = \frac{\sqrt{1361} + 39}{4} \approx 18,972933373
x=\frac{39-\sqrt{1361}}{4}\approx 0,527066627
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
2x^{2}-6=13\left(3x-2\right)
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin \frac{2}{3}, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla 3x-2.
2x^{2}-6=39x-26
Laske lukujen 13 ja 3x-2 tulo käyttämällä osittelulakia.
2x^{2}-6-39x=-26
Vähennä 39x molemmilta puolilta.
2x^{2}-6-39x+26=0
Lisää 26 molemmille puolille.
2x^{2}+20-39x=0
Selvitä 20 laskemalla yhteen -6 ja 26.
2x^{2}-39x+20=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-39\right)±\sqrt{\left(-39\right)^{2}-4\times 2\times 20}}{2\times 2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 2, b luvulla -39 ja c luvulla 20 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-39\right)±\sqrt{1521-4\times 2\times 20}}{2\times 2}
Korota -39 neliöön.
x=\frac{-\left(-39\right)±\sqrt{1521-8\times 20}}{2\times 2}
Kerro -4 ja 2.
x=\frac{-\left(-39\right)±\sqrt{1521-160}}{2\times 2}
Kerro -8 ja 20.
x=\frac{-\left(-39\right)±\sqrt{1361}}{2\times 2}
Lisää 1521 lukuun -160.
x=\frac{39±\sqrt{1361}}{2\times 2}
Luvun -39 vastaluku on 39.
x=\frac{39±\sqrt{1361}}{4}
Kerro 2 ja 2.
x=\frac{\sqrt{1361}+39}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{39±\sqrt{1361}}{4}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 39 lukuun \sqrt{1361}.
x=\frac{39-\sqrt{1361}}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{39±\sqrt{1361}}{4}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \sqrt{1361} luvusta 39.
x=\frac{\sqrt{1361}+39}{4} x=\frac{39-\sqrt{1361}}{4}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
2x^{2}-6=13\left(3x-2\right)
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin \frac{2}{3}, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla 3x-2.
2x^{2}-6=39x-26
Laske lukujen 13 ja 3x-2 tulo käyttämällä osittelulakia.
2x^{2}-6-39x=-26
Vähennä 39x molemmilta puolilta.
2x^{2}-39x=-26+6
Lisää 6 molemmille puolille.
2x^{2}-39x=-20
Selvitä -20 laskemalla yhteen -26 ja 6.
\frac{2x^{2}-39x}{2}=-\frac{20}{2}
Jaa molemmat puolet luvulla 2.
x^{2}-\frac{39}{2}x=-\frac{20}{2}
Jakaminen luvulla 2 kumoaa kertomisen luvulla 2.
x^{2}-\frac{39}{2}x=-10
Jaa -20 luvulla 2.
x^{2}-\frac{39}{2}x+\left(-\frac{39}{4}\right)^{2}=-10+\left(-\frac{39}{4}\right)^{2}
Jaa -\frac{39}{2} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{39}{4}. Lisää sitten -\frac{39}{4}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-\frac{39}{2}x+\frac{1521}{16}=-10+\frac{1521}{16}
Korota -\frac{39}{4} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-\frac{39}{2}x+\frac{1521}{16}=\frac{1361}{16}
Lisää -10 lukuun \frac{1521}{16}.
\left(x-\frac{39}{4}\right)^{2}=\frac{1361}{16}
Jaa x^{2}-\frac{39}{2}x+\frac{1521}{16} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{39}{4}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{1361}{16}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{39}{4}=\frac{\sqrt{1361}}{4} x-\frac{39}{4}=-\frac{\sqrt{1361}}{4}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{1361}+39}{4} x=\frac{39-\sqrt{1361}}{4}
Lisää \frac{39}{4} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}