Ratkaise muuttujan x suhteen (complex solution)
x=\sqrt{10}-2\approx 1,16227766
x=-\left(\sqrt{10}+2\right)\approx -5,16227766
Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\sqrt{10}-2\approx 1,16227766
x=-\sqrt{10}-2\approx -5,16227766
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
\left(x+3\right)\times 2+x\left(-3\right)=x\left(x+3\right)
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin mikään arvoista -3,0, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla x\left(x+3\right), joka on lukujen x,x+3 pienin yhteinen jaettava.
2x+6+x\left(-3\right)=x\left(x+3\right)
Laske lukujen x+3 ja 2 tulo käyttämällä osittelulakia.
-x+6=x\left(x+3\right)
Selvitä -x yhdistämällä 2x ja x\left(-3\right).
-x+6=x^{2}+3x
Laske lukujen x ja x+3 tulo käyttämällä osittelulakia.
-x+6-x^{2}=3x
Vähennä x^{2} molemmilta puolilta.
-x+6-x^{2}-3x=0
Vähennä 3x molemmilta puolilta.
-4x+6-x^{2}=0
Selvitä -4x yhdistämällä -x ja -3x.
-x^{2}-4x+6=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-4\right)±\sqrt{\left(-4\right)^{2}-4\left(-1\right)\times 6}}{2\left(-1\right)}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla -1, b luvulla -4 ja c luvulla 6 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-4\right)±\sqrt{16-4\left(-1\right)\times 6}}{2\left(-1\right)}
Korota -4 neliöön.
x=\frac{-\left(-4\right)±\sqrt{16+4\times 6}}{2\left(-1\right)}
Kerro -4 ja -1.
x=\frac{-\left(-4\right)±\sqrt{16+24}}{2\left(-1\right)}
Kerro 4 ja 6.
x=\frac{-\left(-4\right)±\sqrt{40}}{2\left(-1\right)}
Lisää 16 lukuun 24.
x=\frac{-\left(-4\right)±2\sqrt{10}}{2\left(-1\right)}
Ota luvun 40 neliöjuuri.
x=\frac{4±2\sqrt{10}}{2\left(-1\right)}
Luvun -4 vastaluku on 4.
x=\frac{4±2\sqrt{10}}{-2}
Kerro 2 ja -1.
x=\frac{2\sqrt{10}+4}{-2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{4±2\sqrt{10}}{-2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 4 lukuun 2\sqrt{10}.
x=-\left(\sqrt{10}+2\right)
Jaa 4+2\sqrt{10} luvulla -2.
x=\frac{4-2\sqrt{10}}{-2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{4±2\sqrt{10}}{-2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 2\sqrt{10} luvusta 4.
x=\sqrt{10}-2
Jaa 4-2\sqrt{10} luvulla -2.
x=-\left(\sqrt{10}+2\right) x=\sqrt{10}-2
Yhtälö on nyt ratkaistu.
\left(x+3\right)\times 2+x\left(-3\right)=x\left(x+3\right)
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin mikään arvoista -3,0, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla x\left(x+3\right), joka on lukujen x,x+3 pienin yhteinen jaettava.
2x+6+x\left(-3\right)=x\left(x+3\right)
Laske lukujen x+3 ja 2 tulo käyttämällä osittelulakia.
-x+6=x\left(x+3\right)
Selvitä -x yhdistämällä 2x ja x\left(-3\right).
-x+6=x^{2}+3x
Laske lukujen x ja x+3 tulo käyttämällä osittelulakia.
-x+6-x^{2}=3x
Vähennä x^{2} molemmilta puolilta.
-x+6-x^{2}-3x=0
Vähennä 3x molemmilta puolilta.
-4x+6-x^{2}=0
Selvitä -4x yhdistämällä -x ja -3x.
-4x-x^{2}=-6
Vähennä 6 molemmilta puolilta. Nolla miinus mikä tahansa luku on luvun vastaluku.
-x^{2}-4x=-6
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
\frac{-x^{2}-4x}{-1}=-\frac{6}{-1}
Jaa molemmat puolet luvulla -1.
x^{2}+\left(-\frac{4}{-1}\right)x=-\frac{6}{-1}
Jakaminen luvulla -1 kumoaa kertomisen luvulla -1.
x^{2}+4x=-\frac{6}{-1}
Jaa -4 luvulla -1.
x^{2}+4x=6
Jaa -6 luvulla -1.
x^{2}+4x+2^{2}=6+2^{2}
Jaa 4 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan 2. Lisää sitten 2:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+4x+4=6+4
Korota 2 neliöön.
x^{2}+4x+4=10
Lisää 6 lukuun 4.
\left(x+2\right)^{2}=10
Jaa x^{2}+4x+4 tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+2\right)^{2}}=\sqrt{10}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+2=\sqrt{10} x+2=-\sqrt{10}
Sievennä.
x=\sqrt{10}-2 x=-\sqrt{10}-2
Vähennä 2 yhtälön molemmilta puolilta.
\left(x+3\right)\times 2+x\left(-3\right)=x\left(x+3\right)
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin mikään arvoista -3,0, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla x\left(x+3\right), joka on lukujen x,x+3 pienin yhteinen jaettava.
2x+6+x\left(-3\right)=x\left(x+3\right)
Laske lukujen x+3 ja 2 tulo käyttämällä osittelulakia.
-x+6=x\left(x+3\right)
Selvitä -x yhdistämällä 2x ja x\left(-3\right).
-x+6=x^{2}+3x
Laske lukujen x ja x+3 tulo käyttämällä osittelulakia.
-x+6-x^{2}=3x
Vähennä x^{2} molemmilta puolilta.
-x+6-x^{2}-3x=0
Vähennä 3x molemmilta puolilta.
-4x+6-x^{2}=0
Selvitä -4x yhdistämällä -x ja -3x.
-x^{2}-4x+6=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-4\right)±\sqrt{\left(-4\right)^{2}-4\left(-1\right)\times 6}}{2\left(-1\right)}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla -1, b luvulla -4 ja c luvulla 6 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-4\right)±\sqrt{16-4\left(-1\right)\times 6}}{2\left(-1\right)}
Korota -4 neliöön.
x=\frac{-\left(-4\right)±\sqrt{16+4\times 6}}{2\left(-1\right)}
Kerro -4 ja -1.
x=\frac{-\left(-4\right)±\sqrt{16+24}}{2\left(-1\right)}
Kerro 4 ja 6.
x=\frac{-\left(-4\right)±\sqrt{40}}{2\left(-1\right)}
Lisää 16 lukuun 24.
x=\frac{-\left(-4\right)±2\sqrt{10}}{2\left(-1\right)}
Ota luvun 40 neliöjuuri.
x=\frac{4±2\sqrt{10}}{2\left(-1\right)}
Luvun -4 vastaluku on 4.
x=\frac{4±2\sqrt{10}}{-2}
Kerro 2 ja -1.
x=\frac{2\sqrt{10}+4}{-2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{4±2\sqrt{10}}{-2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 4 lukuun 2\sqrt{10}.
x=-\left(\sqrt{10}+2\right)
Jaa 4+2\sqrt{10} luvulla -2.
x=\frac{4-2\sqrt{10}}{-2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{4±2\sqrt{10}}{-2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 2\sqrt{10} luvusta 4.
x=\sqrt{10}-2
Jaa 4-2\sqrt{10} luvulla -2.
x=-\left(\sqrt{10}+2\right) x=\sqrt{10}-2
Yhtälö on nyt ratkaistu.
\left(x+3\right)\times 2+x\left(-3\right)=x\left(x+3\right)
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin mikään arvoista -3,0, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla x\left(x+3\right), joka on lukujen x,x+3 pienin yhteinen jaettava.
2x+6+x\left(-3\right)=x\left(x+3\right)
Laske lukujen x+3 ja 2 tulo käyttämällä osittelulakia.
-x+6=x\left(x+3\right)
Selvitä -x yhdistämällä 2x ja x\left(-3\right).
-x+6=x^{2}+3x
Laske lukujen x ja x+3 tulo käyttämällä osittelulakia.
-x+6-x^{2}=3x
Vähennä x^{2} molemmilta puolilta.
-x+6-x^{2}-3x=0
Vähennä 3x molemmilta puolilta.
-4x+6-x^{2}=0
Selvitä -4x yhdistämällä -x ja -3x.
-4x-x^{2}=-6
Vähennä 6 molemmilta puolilta. Nolla miinus mikä tahansa luku on luvun vastaluku.
-x^{2}-4x=-6
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
\frac{-x^{2}-4x}{-1}=-\frac{6}{-1}
Jaa molemmat puolet luvulla -1.
x^{2}+\left(-\frac{4}{-1}\right)x=-\frac{6}{-1}
Jakaminen luvulla -1 kumoaa kertomisen luvulla -1.
x^{2}+4x=-\frac{6}{-1}
Jaa -4 luvulla -1.
x^{2}+4x=6
Jaa -6 luvulla -1.
x^{2}+4x+2^{2}=6+2^{2}
Jaa 4 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan 2. Lisää sitten 2:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+4x+4=6+4
Korota 2 neliöön.
x^{2}+4x+4=10
Lisää 6 lukuun 4.
\left(x+2\right)^{2}=10
Jaa x^{2}+4x+4 tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+2\right)^{2}}=\sqrt{10}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+2=\sqrt{10} x+2=-\sqrt{10}
Sievennä.
x=\sqrt{10}-2 x=-\sqrt{10}-2
Vähennä 2 yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}