Ratkaise muuttujan x suhteen
x = \frac{3 \sqrt{5} + 7}{2} \approx 6,854101966
x=\frac{7-3\sqrt{5}}{2}\approx 0,145898034
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
x-2+x+3=7x-\left(x-2\right)x
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin mikään arvoista -1,2, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla \left(x-2\right)\left(x+1\right), joka on lukujen x+1,\left(x-2\right)\left(x+1\right) pienin yhteinen jaettava.
2x-2+3=7x-\left(x-2\right)x
Selvitä 2x yhdistämällä x ja x.
2x+1=7x-\left(x-2\right)x
Selvitä 1 laskemalla yhteen -2 ja 3.
2x+1=7x-\left(x^{2}-2x\right)
Laske lukujen x-2 ja x tulo käyttämällä osittelulakia.
2x+1=7x-x^{2}+2x
Jos haluat ratkaista lausekkeen x^{2}-2x vastaluvun, ratkaise sen kunkin termin vastaluku.
2x+1=9x-x^{2}
Selvitä 9x yhdistämällä 7x ja 2x.
2x+1-9x=-x^{2}
Vähennä 9x molemmilta puolilta.
-7x+1=-x^{2}
Selvitä -7x yhdistämällä 2x ja -9x.
-7x+1+x^{2}=0
Lisää x^{2} molemmille puolille.
x^{2}-7x+1=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{\left(-7\right)^{2}-4}}{2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 1, b luvulla -7 ja c luvulla 1 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{49-4}}{2}
Korota -7 neliöön.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{45}}{2}
Lisää 49 lukuun -4.
x=\frac{-\left(-7\right)±3\sqrt{5}}{2}
Ota luvun 45 neliöjuuri.
x=\frac{7±3\sqrt{5}}{2}
Luvun -7 vastaluku on 7.
x=\frac{3\sqrt{5}+7}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{7±3\sqrt{5}}{2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 7 lukuun 3\sqrt{5}.
x=\frac{7-3\sqrt{5}}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{7±3\sqrt{5}}{2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 3\sqrt{5} luvusta 7.
x=\frac{3\sqrt{5}+7}{2} x=\frac{7-3\sqrt{5}}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
x-2+x+3=7x-\left(x-2\right)x
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin mikään arvoista -1,2, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla \left(x-2\right)\left(x+1\right), joka on lukujen x+1,\left(x-2\right)\left(x+1\right) pienin yhteinen jaettava.
2x-2+3=7x-\left(x-2\right)x
Selvitä 2x yhdistämällä x ja x.
2x+1=7x-\left(x-2\right)x
Selvitä 1 laskemalla yhteen -2 ja 3.
2x+1=7x-\left(x^{2}-2x\right)
Laske lukujen x-2 ja x tulo käyttämällä osittelulakia.
2x+1=7x-x^{2}+2x
Jos haluat ratkaista lausekkeen x^{2}-2x vastaluvun, ratkaise sen kunkin termin vastaluku.
2x+1=9x-x^{2}
Selvitä 9x yhdistämällä 7x ja 2x.
2x+1-9x=-x^{2}
Vähennä 9x molemmilta puolilta.
-7x+1=-x^{2}
Selvitä -7x yhdistämällä 2x ja -9x.
-7x+1+x^{2}=0
Lisää x^{2} molemmille puolille.
-7x+x^{2}=-1
Vähennä 1 molemmilta puolilta. Nolla miinus mikä tahansa luku on luvun vastaluku.
x^{2}-7x=-1
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
x^{2}-7x+\left(-\frac{7}{2}\right)^{2}=-1+\left(-\frac{7}{2}\right)^{2}
Jaa -7 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{7}{2}. Lisää sitten -\frac{7}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-7x+\frac{49}{4}=-1+\frac{49}{4}
Korota -\frac{7}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-7x+\frac{49}{4}=\frac{45}{4}
Lisää -1 lukuun \frac{49}{4}.
\left(x-\frac{7}{2}\right)^{2}=\frac{45}{4}
Jaa x^{2}-7x+\frac{49}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{7}{2}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{45}{4}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{7}{2}=\frac{3\sqrt{5}}{2} x-\frac{7}{2}=-\frac{3\sqrt{5}}{2}
Sievennä.
x=\frac{3\sqrt{5}+7}{2} x=\frac{7-3\sqrt{5}}{2}
Lisää \frac{7}{2} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}