Ratkaise muuttujan x suhteen
x=-2
x=8
Kuvaaja
Tietokilpailu
Quadratic Equation
5 ongelmia, jotka ovat samankaltaisia kuin:
\frac { 1 } { 8 } x ^ { 2 } - \frac { 3 } { 4 } x = 2
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
\frac{1}{8}x^{2}-\frac{3}{4}x=2
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
\frac{1}{8}x^{2}-\frac{3}{4}x-2=2-2
Vähennä 2 yhtälön molemmilta puolilta.
\frac{1}{8}x^{2}-\frac{3}{4}x-2=0
Kun luku 2 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
x=\frac{-\left(-\frac{3}{4}\right)±\sqrt{\left(-\frac{3}{4}\right)^{2}-4\times \frac{1}{8}\left(-2\right)}}{2\times \frac{1}{8}}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla \frac{1}{8}, b luvulla -\frac{3}{4} ja c luvulla -2 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-\frac{3}{4}\right)±\sqrt{\frac{9}{16}-4\times \frac{1}{8}\left(-2\right)}}{2\times \frac{1}{8}}
Korota -\frac{3}{4} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x=\frac{-\left(-\frac{3}{4}\right)±\sqrt{\frac{9}{16}-\frac{1}{2}\left(-2\right)}}{2\times \frac{1}{8}}
Kerro -4 ja \frac{1}{8}.
x=\frac{-\left(-\frac{3}{4}\right)±\sqrt{\frac{9}{16}+1}}{2\times \frac{1}{8}}
Kerro -\frac{1}{2} ja -2.
x=\frac{-\left(-\frac{3}{4}\right)±\sqrt{\frac{25}{16}}}{2\times \frac{1}{8}}
Lisää \frac{9}{16} lukuun 1.
x=\frac{-\left(-\frac{3}{4}\right)±\frac{5}{4}}{2\times \frac{1}{8}}
Ota luvun \frac{25}{16} neliöjuuri.
x=\frac{\frac{3}{4}±\frac{5}{4}}{2\times \frac{1}{8}}
Luvun -\frac{3}{4} vastaluku on \frac{3}{4}.
x=\frac{\frac{3}{4}±\frac{5}{4}}{\frac{1}{4}}
Kerro 2 ja \frac{1}{8}.
x=\frac{2}{\frac{1}{4}}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{\frac{3}{4}±\frac{5}{4}}{\frac{1}{4}}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää \frac{3}{4} lukuun \frac{5}{4} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
x=8
Jaa 2 luvulla \frac{1}{4} kertomalla 2 luvun \frac{1}{4} käänteisluvulla.
x=-\frac{\frac{1}{2}}{\frac{1}{4}}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{\frac{3}{4}±\frac{5}{4}}{\frac{1}{4}}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \frac{5}{4} luvusta \frac{3}{4} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja vähentämällä osoittajat. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
x=-2
Jaa -\frac{1}{2} luvulla \frac{1}{4} kertomalla -\frac{1}{2} luvun \frac{1}{4} käänteisluvulla.
x=8 x=-2
Yhtälö on nyt ratkaistu.
\frac{1}{8}x^{2}-\frac{3}{4}x=2
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
\frac{\frac{1}{8}x^{2}-\frac{3}{4}x}{\frac{1}{8}}=\frac{2}{\frac{1}{8}}
Kerro molemmat puolet luvulla 8.
x^{2}+\left(-\frac{\frac{3}{4}}{\frac{1}{8}}\right)x=\frac{2}{\frac{1}{8}}
Jakaminen luvulla \frac{1}{8} kumoaa kertomisen luvulla \frac{1}{8}.
x^{2}-6x=\frac{2}{\frac{1}{8}}
Jaa -\frac{3}{4} luvulla \frac{1}{8} kertomalla -\frac{3}{4} luvun \frac{1}{8} käänteisluvulla.
x^{2}-6x=16
Jaa 2 luvulla \frac{1}{8} kertomalla 2 luvun \frac{1}{8} käänteisluvulla.
x^{2}-6x+\left(-3\right)^{2}=16+\left(-3\right)^{2}
Jaa -6 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -3. Lisää sitten -3:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-6x+9=16+9
Korota -3 neliöön.
x^{2}-6x+9=25
Lisää 16 lukuun 9.
\left(x-3\right)^{2}=25
Jaa x^{2}-6x+9 tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-3\right)^{2}}=\sqrt{25}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-3=5 x-3=-5
Sievennä.
x=8 x=-2
Lisää 3 yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}