Ratkaise muuttujan x suhteen
x=2
x = \frac{5}{2} = 2\frac{1}{2} = 2,5
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
\frac{1}{15}x^{2}-\frac{3}{10}x+\frac{1}{3}=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-\frac{3}{10}\right)±\sqrt{\left(-\frac{3}{10}\right)^{2}-4\times \frac{1}{15}\times \frac{1}{3}}}{2\times \frac{1}{15}}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla \frac{1}{15}, b luvulla -\frac{3}{10} ja c luvulla \frac{1}{3} toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-\frac{3}{10}\right)±\sqrt{\frac{9}{100}-4\times \frac{1}{15}\times \frac{1}{3}}}{2\times \frac{1}{15}}
Korota -\frac{3}{10} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x=\frac{-\left(-\frac{3}{10}\right)±\sqrt{\frac{9}{100}-\frac{4}{15}\times \frac{1}{3}}}{2\times \frac{1}{15}}
Kerro -4 ja \frac{1}{15}.
x=\frac{-\left(-\frac{3}{10}\right)±\sqrt{\frac{9}{100}-\frac{4}{45}}}{2\times \frac{1}{15}}
Kerro -\frac{4}{15} ja \frac{1}{3} kertomalla osoittajat keskenään ja nimittäjät keskenään. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
x=\frac{-\left(-\frac{3}{10}\right)±\sqrt{\frac{1}{900}}}{2\times \frac{1}{15}}
Lisää \frac{9}{100} lukuun -\frac{4}{45} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
x=\frac{-\left(-\frac{3}{10}\right)±\frac{1}{30}}{2\times \frac{1}{15}}
Ota luvun \frac{1}{900} neliöjuuri.
x=\frac{\frac{3}{10}±\frac{1}{30}}{2\times \frac{1}{15}}
Luvun -\frac{3}{10} vastaluku on \frac{3}{10}.
x=\frac{\frac{3}{10}±\frac{1}{30}}{\frac{2}{15}}
Kerro 2 ja \frac{1}{15}.
x=\frac{\frac{1}{3}}{\frac{2}{15}}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{\frac{3}{10}±\frac{1}{30}}{\frac{2}{15}}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää \frac{3}{10} lukuun \frac{1}{30} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
x=\frac{5}{2}
Jaa \frac{1}{3} luvulla \frac{2}{15} kertomalla \frac{1}{3} luvun \frac{2}{15} käänteisluvulla.
x=\frac{\frac{4}{15}}{\frac{2}{15}}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{\frac{3}{10}±\frac{1}{30}}{\frac{2}{15}}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \frac{1}{30} luvusta \frac{3}{10} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja vähentämällä osoittajat. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
x=2
Jaa \frac{4}{15} luvulla \frac{2}{15} kertomalla \frac{4}{15} luvun \frac{2}{15} käänteisluvulla.
x=\frac{5}{2} x=2
Yhtälö on nyt ratkaistu.
\frac{1}{15}x^{2}-\frac{3}{10}x+\frac{1}{3}=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
\frac{1}{15}x^{2}-\frac{3}{10}x+\frac{1}{3}-\frac{1}{3}=-\frac{1}{3}
Vähennä \frac{1}{3} yhtälön molemmilta puolilta.
\frac{1}{15}x^{2}-\frac{3}{10}x=-\frac{1}{3}
Kun luku \frac{1}{3} vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
\frac{\frac{1}{15}x^{2}-\frac{3}{10}x}{\frac{1}{15}}=-\frac{\frac{1}{3}}{\frac{1}{15}}
Kerro molemmat puolet luvulla 15.
x^{2}+\left(-\frac{\frac{3}{10}}{\frac{1}{15}}\right)x=-\frac{\frac{1}{3}}{\frac{1}{15}}
Jakaminen luvulla \frac{1}{15} kumoaa kertomisen luvulla \frac{1}{15}.
x^{2}-\frac{9}{2}x=-\frac{\frac{1}{3}}{\frac{1}{15}}
Jaa -\frac{3}{10} luvulla \frac{1}{15} kertomalla -\frac{3}{10} luvun \frac{1}{15} käänteisluvulla.
x^{2}-\frac{9}{2}x=-5
Jaa -\frac{1}{3} luvulla \frac{1}{15} kertomalla -\frac{1}{3} luvun \frac{1}{15} käänteisluvulla.
x^{2}-\frac{9}{2}x+\left(-\frac{9}{4}\right)^{2}=-5+\left(-\frac{9}{4}\right)^{2}
Jaa -\frac{9}{2} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{9}{4}. Lisää sitten -\frac{9}{4}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-\frac{9}{2}x+\frac{81}{16}=-5+\frac{81}{16}
Korota -\frac{9}{4} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-\frac{9}{2}x+\frac{81}{16}=\frac{1}{16}
Lisää -5 lukuun \frac{81}{16}.
\left(x-\frac{9}{4}\right)^{2}=\frac{1}{16}
Jaa x^{2}-\frac{9}{2}x+\frac{81}{16} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{9}{4}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{1}{16}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{9}{4}=\frac{1}{4} x-\frac{9}{4}=-\frac{1}{4}
Sievennä.
x=\frac{5}{2} x=2
Lisää \frac{9}{4} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}