Ratkaise muuttujan x suhteen
x = -\frac{3}{2} = -1\frac{1}{2} = -1,5
x=2
Kuvaaja
Tietokilpailu
Polynomial
5 ongelmia, jotka ovat samankaltaisia kuin:
\frac { ( x + 1 ) ( x - 3 ) } { 2 } + x = \frac { x } { 4 }
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
2\left(x+1\right)\left(x-3\right)+4x=x
Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla 4, joka on lukujen 2,4 pienin yhteinen jaettava.
\left(2x+2\right)\left(x-3\right)+4x=x
Laske lukujen 2 ja x+1 tulo käyttämällä osittelulakia.
2x^{2}-4x-6+4x=x
Laske lukujen 2x+2 ja x-3 tulo käyttämällä osittelulakia ja yhdistä samanmuotoiset termit.
2x^{2}-6=x
Selvitä 0 yhdistämällä -4x ja 4x.
2x^{2}-6-x=0
Vähennä x molemmilta puolilta.
2x^{2}-x-6=0
Järjestä polynomi perusmuotoon. Aseta termit suurimmasta potenssista pienimpään.
a+b=-1 ab=2\left(-6\right)=-12
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon 2x^{2}+ax+bx-6. Jos haluat etsiä a ja b, Määritä järjestelmä, jotta voit ratkaista sen.
1,-12 2,-6 3,-4
Koska ab on negatiivinen, a ja b vastakkaisen merkit. Koska a+b on negatiivinen, negatiivinen luku on suurempi kuin positiivinen arvo. Luettele kaikki tällaisia esimerkiksi tuote -12.
1-12=-11 2-6=-4 3-4=-1
Laske kunkin parin summa.
a=-4 b=3
Ratkaisu on pari, joka antaa summa -1.
\left(2x^{2}-4x\right)+\left(3x-6\right)
Kirjoita \left(2x^{2}-4x\right)+\left(3x-6\right) uudelleen muodossa 2x^{2}-x-6.
2x\left(x-2\right)+3\left(x-2\right)
Jaa 2x toisessa ryhmässä ensimmäisessä ja 3.
\left(x-2\right)\left(2x+3\right)
Jaa yleinen termi x-2 käyttämällä osittelu lain mukaisesti-ominaisuutta.
x=2 x=-\frac{3}{2}
Voit etsiä kaava ratkaisuja, ratkaista x-2=0 ja 2x+3=0.
2\left(x+1\right)\left(x-3\right)+4x=x
Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla 4, joka on lukujen 2,4 pienin yhteinen jaettava.
\left(2x+2\right)\left(x-3\right)+4x=x
Laske lukujen 2 ja x+1 tulo käyttämällä osittelulakia.
2x^{2}-4x-6+4x=x
Laske lukujen 2x+2 ja x-3 tulo käyttämällä osittelulakia ja yhdistä samanmuotoiset termit.
2x^{2}-6=x
Selvitä 0 yhdistämällä -4x ja 4x.
2x^{2}-6-x=0
Vähennä x molemmilta puolilta.
2x^{2}-x-6=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{1-4\times 2\left(-6\right)}}{2\times 2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 2, b luvulla -1 ja c luvulla -6 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{1-8\left(-6\right)}}{2\times 2}
Kerro -4 ja 2.
x=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{1+48}}{2\times 2}
Kerro -8 ja -6.
x=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{49}}{2\times 2}
Lisää 1 lukuun 48.
x=\frac{-\left(-1\right)±7}{2\times 2}
Ota luvun 49 neliöjuuri.
x=\frac{1±7}{2\times 2}
Luvun -1 vastaluku on 1.
x=\frac{1±7}{4}
Kerro 2 ja 2.
x=\frac{8}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{1±7}{4}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 1 lukuun 7.
x=2
Jaa 8 luvulla 4.
x=-\frac{6}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{1±7}{4}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 7 luvusta 1.
x=-\frac{3}{2}
Supista murtoluku \frac{-6}{4} luvulla 2.
x=2 x=-\frac{3}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
2\left(x+1\right)\left(x-3\right)+4x=x
Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla 4, joka on lukujen 2,4 pienin yhteinen jaettava.
\left(2x+2\right)\left(x-3\right)+4x=x
Laske lukujen 2 ja x+1 tulo käyttämällä osittelulakia.
2x^{2}-4x-6+4x=x
Laske lukujen 2x+2 ja x-3 tulo käyttämällä osittelulakia ja yhdistä samanmuotoiset termit.
2x^{2}-6=x
Selvitä 0 yhdistämällä -4x ja 4x.
2x^{2}-6-x=0
Vähennä x molemmilta puolilta.
2x^{2}-x=6
Lisää 6 molemmille puolille. Nolla plus mikä tahansa luku on luku itse.
\frac{2x^{2}-x}{2}=\frac{6}{2}
Jaa molemmat puolet luvulla 2.
x^{2}-\frac{1}{2}x=\frac{6}{2}
Jakaminen luvulla 2 kumoaa kertomisen luvulla 2.
x^{2}-\frac{1}{2}x=3
Jaa 6 luvulla 2.
x^{2}-\frac{1}{2}x+\left(-\frac{1}{4}\right)^{2}=3+\left(-\frac{1}{4}\right)^{2}
Jaa -\frac{1}{2} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{1}{4}. Lisää sitten -\frac{1}{4}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-\frac{1}{2}x+\frac{1}{16}=3+\frac{1}{16}
Korota -\frac{1}{4} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-\frac{1}{2}x+\frac{1}{16}=\frac{49}{16}
Lisää 3 lukuun \frac{1}{16}.
\left(x-\frac{1}{4}\right)^{2}=\frac{49}{16}
Jaa x^{2}-\frac{1}{2}x+\frac{1}{16} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{1}{4}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{49}{16}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{1}{4}=\frac{7}{4} x-\frac{1}{4}=-\frac{7}{4}
Sievennä.
x=2 x=-\frac{3}{2}
Lisää \frac{1}{4} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}