Ratkaise muuttujan x suhteen (complex solution)
x=\frac{-3+5\sqrt{3}i}{2}\approx -1,5+4,330127019i
x=\frac{-5\sqrt{3}i-3}{2}\approx -1,5-4,330127019i
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
x^{2}+3x+21=0
Laske lukujen x ja x+3 tulo käyttämällä osittelulakia.
x=\frac{-3±\sqrt{3^{2}-4\times 21}}{2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 1, b luvulla 3 ja c luvulla 21 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-3±\sqrt{9-4\times 21}}{2}
Korota 3 neliöön.
x=\frac{-3±\sqrt{9-84}}{2}
Kerro -4 ja 21.
x=\frac{-3±\sqrt{-75}}{2}
Lisää 9 lukuun -84.
x=\frac{-3±5\sqrt{3}i}{2}
Ota luvun -75 neliöjuuri.
x=\frac{-3+5\sqrt{3}i}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-3±5\sqrt{3}i}{2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -3 lukuun 5i\sqrt{3}.
x=\frac{-5\sqrt{3}i-3}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-3±5\sqrt{3}i}{2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 5i\sqrt{3} luvusta -3.
x=\frac{-3+5\sqrt{3}i}{2} x=\frac{-5\sqrt{3}i-3}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
x^{2}+3x+21=0
Laske lukujen x ja x+3 tulo käyttämällä osittelulakia.
x^{2}+3x=-21
Vähennä 21 molemmilta puolilta. Nolla miinus mikä tahansa luku on luvun vastaluku.
x^{2}+3x+\left(\frac{3}{2}\right)^{2}=-21+\left(\frac{3}{2}\right)^{2}
Jaa 3 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan \frac{3}{2}. Lisää sitten \frac{3}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+3x+\frac{9}{4}=-21+\frac{9}{4}
Korota \frac{3}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}+3x+\frac{9}{4}=-\frac{75}{4}
Lisää -21 lukuun \frac{9}{4}.
\left(x+\frac{3}{2}\right)^{2}=-\frac{75}{4}
Jaa x^{2}+3x+\frac{9}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+\frac{3}{2}\right)^{2}}=\sqrt{-\frac{75}{4}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+\frac{3}{2}=\frac{5\sqrt{3}i}{2} x+\frac{3}{2}=-\frac{5\sqrt{3}i}{2}
Sievennä.
x=\frac{-3+5\sqrt{3}i}{2} x=\frac{-5\sqrt{3}i-3}{2}
Vähennä \frac{3}{2} yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}