Ratkaise muuttujan x suhteen (complex solution)
x=\frac{3+\sqrt{19}i}{2}\approx 1,5+2,179449472i
x=\frac{-\sqrt{19}i+3}{2}\approx 1,5-2,179449472i
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
x^{2}-3x+8=1
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x^{2}-3x+8-1=1-1
Vähennä 1 yhtälön molemmilta puolilta.
x^{2}-3x+8-1=0
Kun luku 1 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
x^{2}-3x+7=0
Vähennä 1 luvusta 8.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{\left(-3\right)^{2}-4\times 7}}{2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 1, b luvulla -3 ja c luvulla 7 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{9-4\times 7}}{2}
Korota -3 neliöön.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{9-28}}{2}
Kerro -4 ja 7.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{-19}}{2}
Lisää 9 lukuun -28.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{19}i}{2}
Ota luvun -19 neliöjuuri.
x=\frac{3±\sqrt{19}i}{2}
Luvun -3 vastaluku on 3.
x=\frac{3+\sqrt{19}i}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{3±\sqrt{19}i}{2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 3 lukuun i\sqrt{19}.
x=\frac{-\sqrt{19}i+3}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{3±\sqrt{19}i}{2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä i\sqrt{19} luvusta 3.
x=\frac{3+\sqrt{19}i}{2} x=\frac{-\sqrt{19}i+3}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
x^{2}-3x+8=1
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
x^{2}-3x+8-8=1-8
Vähennä 8 yhtälön molemmilta puolilta.
x^{2}-3x=1-8
Kun luku 8 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
x^{2}-3x=-7
Vähennä 8 luvusta 1.
x^{2}-3x+\left(-\frac{3}{2}\right)^{2}=-7+\left(-\frac{3}{2}\right)^{2}
Jaa -3 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{3}{2}. Lisää sitten -\frac{3}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-3x+\frac{9}{4}=-7+\frac{9}{4}
Korota -\frac{3}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-3x+\frac{9}{4}=-\frac{19}{4}
Lisää -7 lukuun \frac{9}{4}.
\left(x-\frac{3}{2}\right)^{2}=-\frac{19}{4}
Jaa x^{2}-3x+\frac{9}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{3}{2}\right)^{2}}=\sqrt{-\frac{19}{4}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{3}{2}=\frac{\sqrt{19}i}{2} x-\frac{3}{2}=-\frac{\sqrt{19}i}{2}
Sievennä.
x=\frac{3+\sqrt{19}i}{2} x=\frac{-\sqrt{19}i+3}{2}
Lisää \frac{3}{2} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}