Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\frac{\sqrt{3}-1}{2}\approx 0,366025404
x=\frac{-\sqrt{3}-1}{2}\approx -1,366025404
Kuvaaja
Tietokilpailu
Quadratic Equation
5 ongelmia, jotka ovat samankaltaisia kuin:
x ^ { 2 } + 1 x + \frac { 1 } { 2 } = 1
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
x^{2}+x+\frac{1}{2}=1
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x^{2}+x+\frac{1}{2}-1=1-1
Vähennä 1 yhtälön molemmilta puolilta.
x^{2}+x+\frac{1}{2}-1=0
Kun luku 1 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
x^{2}+x-\frac{1}{2}=0
Vähennä 1 luvusta \frac{1}{2}.
x=\frac{-1±\sqrt{1^{2}-4\left(-\frac{1}{2}\right)}}{2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 1, b luvulla 1 ja c luvulla -\frac{1}{2} toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-1±\sqrt{1-4\left(-\frac{1}{2}\right)}}{2}
Korota 1 neliöön.
x=\frac{-1±\sqrt{1+2}}{2}
Kerro -4 ja -\frac{1}{2}.
x=\frac{-1±\sqrt{3}}{2}
Lisää 1 lukuun 2.
x=\frac{\sqrt{3}-1}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-1±\sqrt{3}}{2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -1 lukuun \sqrt{3}.
x=\frac{-\sqrt{3}-1}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-1±\sqrt{3}}{2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \sqrt{3} luvusta -1.
x=\frac{\sqrt{3}-1}{2} x=\frac{-\sqrt{3}-1}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
x^{2}+x+\frac{1}{2}=1
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
x^{2}+x+\frac{1}{2}-\frac{1}{2}=1-\frac{1}{2}
Vähennä \frac{1}{2} yhtälön molemmilta puolilta.
x^{2}+x=1-\frac{1}{2}
Kun luku \frac{1}{2} vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
x^{2}+x=\frac{1}{2}
Vähennä \frac{1}{2} luvusta 1.
x^{2}+x+\left(\frac{1}{2}\right)^{2}=\frac{1}{2}+\left(\frac{1}{2}\right)^{2}
Jaa 1 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan \frac{1}{2}. Lisää sitten \frac{1}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+x+\frac{1}{4}=\frac{1}{2}+\frac{1}{4}
Korota \frac{1}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}+x+\frac{1}{4}=\frac{3}{4}
Lisää \frac{1}{2} lukuun \frac{1}{4} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x+\frac{1}{2}\right)^{2}=\frac{3}{4}
Jaa x^{2}+x+\frac{1}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+\frac{1}{2}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{3}{4}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+\frac{1}{2}=\frac{\sqrt{3}}{2} x+\frac{1}{2}=-\frac{\sqrt{3}}{2}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{3}-1}{2} x=\frac{-\sqrt{3}-1}{2}
Vähennä \frac{1}{2} yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}