Ratkaise muuttujan n suhteen
n=-1
n=2
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
n+1-n^{2}=-1
Vähennä n^{2} molemmilta puolilta.
n+1-n^{2}+1=0
Lisää 1 molemmille puolille.
n+2-n^{2}=0
Selvitä 2 laskemalla yhteen 1 ja 1.
-n^{2}+n+2=0
Järjestä polynomi perusmuotoon. Aseta termit suurimmasta potenssista pienimpään.
a+b=1 ab=-2=-2
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon -n^{2}+an+bn+2. Jos haluat etsiä a ja b, Määritä järjestelmä, jotta voit ratkaista sen.
a=2 b=-1
Koska ab on negatiivinen, a ja b vastakkaisen merkit. Koska a+b on positiivinen, positiivisen luvun absoluuttinen arvo on suurempi kuin negatiivisen. Ainoa tällainen pari on järjestelmäratkaisu.
\left(-n^{2}+2n\right)+\left(-n+2\right)
Kirjoita \left(-n^{2}+2n\right)+\left(-n+2\right) uudelleen muodossa -n^{2}+n+2.
-n\left(n-2\right)-\left(n-2\right)
Jaa -n toisessa ryhmässä ensimmäisessä ja -1.
\left(n-2\right)\left(-n-1\right)
Jaa yleinen termi n-2 käyttämällä osittelu lain mukaisesti-ominaisuutta.
n=2 n=-1
Voit etsiä kaava ratkaisuja, ratkaista n-2=0 ja -n-1=0.
n+1-n^{2}=-1
Vähennä n^{2} molemmilta puolilta.
n+1-n^{2}+1=0
Lisää 1 molemmille puolille.
n+2-n^{2}=0
Selvitä 2 laskemalla yhteen 1 ja 1.
-n^{2}+n+2=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
n=\frac{-1±\sqrt{1^{2}-4\left(-1\right)\times 2}}{2\left(-1\right)}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla -1, b luvulla 1 ja c luvulla 2 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
n=\frac{-1±\sqrt{1-4\left(-1\right)\times 2}}{2\left(-1\right)}
Korota 1 neliöön.
n=\frac{-1±\sqrt{1+4\times 2}}{2\left(-1\right)}
Kerro -4 ja -1.
n=\frac{-1±\sqrt{1+8}}{2\left(-1\right)}
Kerro 4 ja 2.
n=\frac{-1±\sqrt{9}}{2\left(-1\right)}
Lisää 1 lukuun 8.
n=\frac{-1±3}{2\left(-1\right)}
Ota luvun 9 neliöjuuri.
n=\frac{-1±3}{-2}
Kerro 2 ja -1.
n=\frac{2}{-2}
Ratkaise nyt yhtälö n=\frac{-1±3}{-2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -1 lukuun 3.
n=-1
Jaa 2 luvulla -2.
n=-\frac{4}{-2}
Ratkaise nyt yhtälö n=\frac{-1±3}{-2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 3 luvusta -1.
n=2
Jaa -4 luvulla -2.
n=-1 n=2
Yhtälö on nyt ratkaistu.
n+1-n^{2}=-1
Vähennä n^{2} molemmilta puolilta.
n-n^{2}=-1-1
Vähennä 1 molemmilta puolilta.
n-n^{2}=-2
Vähennä 1 luvusta -1 saadaksesi tuloksen -2.
-n^{2}+n=-2
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
\frac{-n^{2}+n}{-1}=-\frac{2}{-1}
Jaa molemmat puolet luvulla -1.
n^{2}+\frac{1}{-1}n=-\frac{2}{-1}
Jakaminen luvulla -1 kumoaa kertomisen luvulla -1.
n^{2}-n=-\frac{2}{-1}
Jaa 1 luvulla -1.
n^{2}-n=2
Jaa -2 luvulla -1.
n^{2}-n+\left(-\frac{1}{2}\right)^{2}=2+\left(-\frac{1}{2}\right)^{2}
Jaa -1 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{1}{2}. Lisää sitten -\frac{1}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
n^{2}-n+\frac{1}{4}=2+\frac{1}{4}
Korota -\frac{1}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
n^{2}-n+\frac{1}{4}=\frac{9}{4}
Lisää 2 lukuun \frac{1}{4}.
\left(n-\frac{1}{2}\right)^{2}=\frac{9}{4}
Jaa n^{2}-n+\frac{1}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(n-\frac{1}{2}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{9}{4}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
n-\frac{1}{2}=\frac{3}{2} n-\frac{1}{2}=-\frac{3}{2}
Sievennä.
n=2 n=-1
Lisää \frac{1}{2} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}