Ratkaise muuttujan d suhteen
d=\frac{\sqrt{41}+9}{20}\approx 0,770156212
d=\frac{9-\sqrt{41}}{20}\approx 0,129843788
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
10d^{2}-9d+1=0
Laske lukujen d ja 10d-9 tulo käyttämällä osittelulakia.
d=\frac{-\left(-9\right)±\sqrt{\left(-9\right)^{2}-4\times 10}}{2\times 10}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 10, b luvulla -9 ja c luvulla 1 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
d=\frac{-\left(-9\right)±\sqrt{81-4\times 10}}{2\times 10}
Korota -9 neliöön.
d=\frac{-\left(-9\right)±\sqrt{81-40}}{2\times 10}
Kerro -4 ja 10.
d=\frac{-\left(-9\right)±\sqrt{41}}{2\times 10}
Lisää 81 lukuun -40.
d=\frac{9±\sqrt{41}}{2\times 10}
Luvun -9 vastaluku on 9.
d=\frac{9±\sqrt{41}}{20}
Kerro 2 ja 10.
d=\frac{\sqrt{41}+9}{20}
Ratkaise nyt yhtälö d=\frac{9±\sqrt{41}}{20}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 9 lukuun \sqrt{41}.
d=\frac{9-\sqrt{41}}{20}
Ratkaise nyt yhtälö d=\frac{9±\sqrt{41}}{20}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \sqrt{41} luvusta 9.
d=\frac{\sqrt{41}+9}{20} d=\frac{9-\sqrt{41}}{20}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
10d^{2}-9d+1=0
Laske lukujen d ja 10d-9 tulo käyttämällä osittelulakia.
10d^{2}-9d=-1
Vähennä 1 molemmilta puolilta. Nolla miinus mikä tahansa luku on luvun vastaluku.
\frac{10d^{2}-9d}{10}=-\frac{1}{10}
Jaa molemmat puolet luvulla 10.
d^{2}-\frac{9}{10}d=-\frac{1}{10}
Jakaminen luvulla 10 kumoaa kertomisen luvulla 10.
d^{2}-\frac{9}{10}d+\left(-\frac{9}{20}\right)^{2}=-\frac{1}{10}+\left(-\frac{9}{20}\right)^{2}
Jaa -\frac{9}{10} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{9}{20}. Lisää sitten -\frac{9}{20}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
d^{2}-\frac{9}{10}d+\frac{81}{400}=-\frac{1}{10}+\frac{81}{400}
Korota -\frac{9}{20} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
d^{2}-\frac{9}{10}d+\frac{81}{400}=\frac{41}{400}
Lisää -\frac{1}{10} lukuun \frac{81}{400} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(d-\frac{9}{20}\right)^{2}=\frac{41}{400}
Jaa d^{2}-\frac{9}{10}d+\frac{81}{400} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(d-\frac{9}{20}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{41}{400}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
d-\frac{9}{20}=\frac{\sqrt{41}}{20} d-\frac{9}{20}=-\frac{\sqrt{41}}{20}
Sievennä.
d=\frac{\sqrt{41}+9}{20} d=\frac{9-\sqrt{41}}{20}
Lisää \frac{9}{20} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}