Ratkaise muuttujan x suhteen (complex solution)
x=\frac{1+\sqrt{6}i}{2}\approx 0,5+1,224744871i
x=\frac{-\sqrt{6}i+1}{2}\approx 0,5-1,224744871i
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
4x^{2}-4x+7=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-4\right)±\sqrt{\left(-4\right)^{2}-4\times 4\times 7}}{2\times 4}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 4, b luvulla -4 ja c luvulla 7 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-4\right)±\sqrt{16-4\times 4\times 7}}{2\times 4}
Korota -4 neliöön.
x=\frac{-\left(-4\right)±\sqrt{16-16\times 7}}{2\times 4}
Kerro -4 ja 4.
x=\frac{-\left(-4\right)±\sqrt{16-112}}{2\times 4}
Kerro -16 ja 7.
x=\frac{-\left(-4\right)±\sqrt{-96}}{2\times 4}
Lisää 16 lukuun -112.
x=\frac{-\left(-4\right)±4\sqrt{6}i}{2\times 4}
Ota luvun -96 neliöjuuri.
x=\frac{4±4\sqrt{6}i}{2\times 4}
Luvun -4 vastaluku on 4.
x=\frac{4±4\sqrt{6}i}{8}
Kerro 2 ja 4.
x=\frac{4+4\sqrt{6}i}{8}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{4±4\sqrt{6}i}{8}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 4 lukuun 4i\sqrt{6}.
x=\frac{1+\sqrt{6}i}{2}
Jaa 4+4i\sqrt{6} luvulla 8.
x=\frac{-4\sqrt{6}i+4}{8}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{4±4\sqrt{6}i}{8}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 4i\sqrt{6} luvusta 4.
x=\frac{-\sqrt{6}i+1}{2}
Jaa 4-4i\sqrt{6} luvulla 8.
x=\frac{1+\sqrt{6}i}{2} x=\frac{-\sqrt{6}i+1}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
4x^{2}-4x+7=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
4x^{2}-4x+7-7=-7
Vähennä 7 yhtälön molemmilta puolilta.
4x^{2}-4x=-7
Kun luku 7 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
\frac{4x^{2}-4x}{4}=-\frac{7}{4}
Jaa molemmat puolet luvulla 4.
x^{2}+\left(-\frac{4}{4}\right)x=-\frac{7}{4}
Jakaminen luvulla 4 kumoaa kertomisen luvulla 4.
x^{2}-x=-\frac{7}{4}
Jaa -4 luvulla 4.
x^{2}-x+\left(-\frac{1}{2}\right)^{2}=-\frac{7}{4}+\left(-\frac{1}{2}\right)^{2}
Jaa -1 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{1}{2}. Lisää sitten -\frac{1}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-x+\frac{1}{4}=\frac{-7+1}{4}
Korota -\frac{1}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-x+\frac{1}{4}=-\frac{3}{2}
Lisää -\frac{7}{4} lukuun \frac{1}{4} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x-\frac{1}{2}\right)^{2}=-\frac{3}{2}
Jaa x^{2}-x+\frac{1}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{1}{2}\right)^{2}}=\sqrt{-\frac{3}{2}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{1}{2}=\frac{\sqrt{6}i}{2} x-\frac{1}{2}=-\frac{\sqrt{6}i}{2}
Sievennä.
x=\frac{1+\sqrt{6}i}{2} x=\frac{-\sqrt{6}i+1}{2}
Lisää \frac{1}{2} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}