Ratkaise muuttujan q suhteen
q = -\frac{7}{3} = -2\frac{1}{3} \approx -2,333333333
q=2
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
a+b=1 ab=3\left(-14\right)=-42
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon 3q^{2}+aq+bq-14. Jos haluat etsiä a ja b, Määritä järjestelmä, jotta voit ratkaista sen.
-1,42 -2,21 -3,14 -6,7
Koska ab on negatiivinen, a ja b vastakkaisen merkit. Koska a+b on positiivinen, positiivisen luvun absoluuttinen arvo on suurempi kuin negatiivisen. Luettele kaikki tällaisia esimerkiksi tuote -42.
-1+42=41 -2+21=19 -3+14=11 -6+7=1
Laske kunkin parin summa.
a=-6 b=7
Ratkaisu on pari, joka antaa summa 1.
\left(3q^{2}-6q\right)+\left(7q-14\right)
Kirjoita \left(3q^{2}-6q\right)+\left(7q-14\right) uudelleen muodossa 3q^{2}+q-14.
3q\left(q-2\right)+7\left(q-2\right)
Jaa 3q toisessa ryhmässä ensimmäisessä ja 7.
\left(q-2\right)\left(3q+7\right)
Jaa yleinen termi q-2 käyttämällä osittelu lain mukaisesti-ominaisuutta.
q=2 q=-\frac{7}{3}
Voit etsiä kaava ratkaisuja, ratkaista q-2=0 ja 3q+7=0.
3q^{2}+q-14=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
q=\frac{-1±\sqrt{1^{2}-4\times 3\left(-14\right)}}{2\times 3}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 3, b luvulla 1 ja c luvulla -14 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
q=\frac{-1±\sqrt{1-4\times 3\left(-14\right)}}{2\times 3}
Korota 1 neliöön.
q=\frac{-1±\sqrt{1-12\left(-14\right)}}{2\times 3}
Kerro -4 ja 3.
q=\frac{-1±\sqrt{1+168}}{2\times 3}
Kerro -12 ja -14.
q=\frac{-1±\sqrt{169}}{2\times 3}
Lisää 1 lukuun 168.
q=\frac{-1±13}{2\times 3}
Ota luvun 169 neliöjuuri.
q=\frac{-1±13}{6}
Kerro 2 ja 3.
q=\frac{12}{6}
Ratkaise nyt yhtälö q=\frac{-1±13}{6}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -1 lukuun 13.
q=2
Jaa 12 luvulla 6.
q=-\frac{14}{6}
Ratkaise nyt yhtälö q=\frac{-1±13}{6}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 13 luvusta -1.
q=-\frac{7}{3}
Supista murtoluku \frac{-14}{6} luvulla 2.
q=2 q=-\frac{7}{3}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
3q^{2}+q-14=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
3q^{2}+q-14-\left(-14\right)=-\left(-14\right)
Lisää 14 yhtälön kummallekin puolelle.
3q^{2}+q=-\left(-14\right)
Kun luku -14 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
3q^{2}+q=14
Vähennä -14 luvusta 0.
\frac{3q^{2}+q}{3}=\frac{14}{3}
Jaa molemmat puolet luvulla 3.
q^{2}+\frac{1}{3}q=\frac{14}{3}
Jakaminen luvulla 3 kumoaa kertomisen luvulla 3.
q^{2}+\frac{1}{3}q+\left(\frac{1}{6}\right)^{2}=\frac{14}{3}+\left(\frac{1}{6}\right)^{2}
Jaa \frac{1}{3} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan \frac{1}{6}. Lisää sitten \frac{1}{6}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
q^{2}+\frac{1}{3}q+\frac{1}{36}=\frac{14}{3}+\frac{1}{36}
Korota \frac{1}{6} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
q^{2}+\frac{1}{3}q+\frac{1}{36}=\frac{169}{36}
Lisää \frac{14}{3} lukuun \frac{1}{36} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(q+\frac{1}{6}\right)^{2}=\frac{169}{36}
Jaa q^{2}+\frac{1}{3}q+\frac{1}{36} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(q+\frac{1}{6}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{169}{36}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
q+\frac{1}{6}=\frac{13}{6} q+\frac{1}{6}=-\frac{13}{6}
Sievennä.
q=2 q=-\frac{7}{3}
Vähennä \frac{1}{6} yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}