Ratkaise muuttujan x suhteen
x = \frac{\sqrt{577} + 19}{6} \approx 7,170137383
x=\frac{19-\sqrt{577}}{6}\approx -0,83680405
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
3x^{2}-19x-18=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-19\right)±\sqrt{\left(-19\right)^{2}-4\times 3\left(-18\right)}}{2\times 3}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 3, b luvulla -19 ja c luvulla -18 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-19\right)±\sqrt{361-4\times 3\left(-18\right)}}{2\times 3}
Korota -19 neliöön.
x=\frac{-\left(-19\right)±\sqrt{361-12\left(-18\right)}}{2\times 3}
Kerro -4 ja 3.
x=\frac{-\left(-19\right)±\sqrt{361+216}}{2\times 3}
Kerro -12 ja -18.
x=\frac{-\left(-19\right)±\sqrt{577}}{2\times 3}
Lisää 361 lukuun 216.
x=\frac{19±\sqrt{577}}{2\times 3}
Luvun -19 vastaluku on 19.
x=\frac{19±\sqrt{577}}{6}
Kerro 2 ja 3.
x=\frac{\sqrt{577}+19}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{19±\sqrt{577}}{6}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 19 lukuun \sqrt{577}.
x=\frac{19-\sqrt{577}}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{19±\sqrt{577}}{6}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \sqrt{577} luvusta 19.
x=\frac{\sqrt{577}+19}{6} x=\frac{19-\sqrt{577}}{6}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
3x^{2}-19x-18=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
3x^{2}-19x-18-\left(-18\right)=-\left(-18\right)
Lisää 18 yhtälön kummallekin puolelle.
3x^{2}-19x=-\left(-18\right)
Kun luku -18 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
3x^{2}-19x=18
Vähennä -18 luvusta 0.
\frac{3x^{2}-19x}{3}=\frac{18}{3}
Jaa molemmat puolet luvulla 3.
x^{2}-\frac{19}{3}x=\frac{18}{3}
Jakaminen luvulla 3 kumoaa kertomisen luvulla 3.
x^{2}-\frac{19}{3}x=6
Jaa 18 luvulla 3.
x^{2}-\frac{19}{3}x+\left(-\frac{19}{6}\right)^{2}=6+\left(-\frac{19}{6}\right)^{2}
Jaa -\frac{19}{3} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{19}{6}. Lisää sitten -\frac{19}{6}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-\frac{19}{3}x+\frac{361}{36}=6+\frac{361}{36}
Korota -\frac{19}{6} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-\frac{19}{3}x+\frac{361}{36}=\frac{577}{36}
Lisää 6 lukuun \frac{361}{36}.
\left(x-\frac{19}{6}\right)^{2}=\frac{577}{36}
Jaa x^{2}-\frac{19}{3}x+\frac{361}{36} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{19}{6}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{577}{36}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{19}{6}=\frac{\sqrt{577}}{6} x-\frac{19}{6}=-\frac{\sqrt{577}}{6}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{577}+19}{6} x=\frac{19-\sqrt{577}}{6}
Lisää \frac{19}{6} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}