Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\frac{\sqrt{7}-3}{2}\approx -0,177124344
x=\frac{-\sqrt{7}-3}{2}\approx -2,822875656
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
2x^{2}+6x=-1
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
2x^{2}+6x-\left(-1\right)=-1-\left(-1\right)
Lisää 1 yhtälön kummallekin puolelle.
2x^{2}+6x-\left(-1\right)=0
Kun luku -1 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
2x^{2}+6x+1=0
Vähennä -1 luvusta 0.
x=\frac{-6±\sqrt{6^{2}-4\times 2}}{2\times 2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 2, b luvulla 6 ja c luvulla 1 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-6±\sqrt{36-4\times 2}}{2\times 2}
Korota 6 neliöön.
x=\frac{-6±\sqrt{36-8}}{2\times 2}
Kerro -4 ja 2.
x=\frac{-6±\sqrt{28}}{2\times 2}
Lisää 36 lukuun -8.
x=\frac{-6±2\sqrt{7}}{2\times 2}
Ota luvun 28 neliöjuuri.
x=\frac{-6±2\sqrt{7}}{4}
Kerro 2 ja 2.
x=\frac{2\sqrt{7}-6}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-6±2\sqrt{7}}{4}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -6 lukuun 2\sqrt{7}.
x=\frac{\sqrt{7}-3}{2}
Jaa -6+2\sqrt{7} luvulla 4.
x=\frac{-2\sqrt{7}-6}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-6±2\sqrt{7}}{4}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 2\sqrt{7} luvusta -6.
x=\frac{-\sqrt{7}-3}{2}
Jaa -6-2\sqrt{7} luvulla 4.
x=\frac{\sqrt{7}-3}{2} x=\frac{-\sqrt{7}-3}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
2x^{2}+6x=-1
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
\frac{2x^{2}+6x}{2}=-\frac{1}{2}
Jaa molemmat puolet luvulla 2.
x^{2}+\frac{6}{2}x=-\frac{1}{2}
Jakaminen luvulla 2 kumoaa kertomisen luvulla 2.
x^{2}+3x=-\frac{1}{2}
Jaa 6 luvulla 2.
x^{2}+3x+\left(\frac{3}{2}\right)^{2}=-\frac{1}{2}+\left(\frac{3}{2}\right)^{2}
Jaa 3 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan \frac{3}{2}. Lisää sitten \frac{3}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+3x+\frac{9}{4}=-\frac{1}{2}+\frac{9}{4}
Korota \frac{3}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}+3x+\frac{9}{4}=\frac{7}{4}
Lisää -\frac{1}{2} lukuun \frac{9}{4} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x+\frac{3}{2}\right)^{2}=\frac{7}{4}
Jaa x^{2}+3x+\frac{9}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+\frac{3}{2}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{7}{4}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+\frac{3}{2}=\frac{\sqrt{7}}{2} x+\frac{3}{2}=-\frac{\sqrt{7}}{2}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{7}-3}{2} x=\frac{-\sqrt{7}-3}{2}
Vähennä \frac{3}{2} yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}