Ratkaise muuttujan x suhteen
x=1
x=-\frac{1}{2}=-0,5
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
-2x^{2}+x+1=0
Järjestä polynomi perusmuotoon. Aseta termit suurimmasta potenssista pienimpään.
a+b=1 ab=-2=-2
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon -2x^{2}+ax+bx+1. Jos haluat etsiä a ja b, Määritä järjestelmä, jotta voit ratkaista sen.
a=2 b=-1
Koska ab on negatiivinen, a ja b vastakkaisen merkit. Koska a+b on positiivinen, positiivisen luvun absoluuttinen arvo on suurempi kuin negatiivisen. Ainoa tällainen pari on järjestelmäratkaisu.
\left(-2x^{2}+2x\right)+\left(-x+1\right)
Kirjoita \left(-2x^{2}+2x\right)+\left(-x+1\right) uudelleen muodossa -2x^{2}+x+1.
2x\left(-x+1\right)-x+1
Ota 2x tekijäksi lausekkeessa -2x^{2}+2x.
\left(-x+1\right)\left(2x+1\right)
Jaa yleinen termi -x+1 käyttämällä osittelu lain mukaisesti-ominaisuutta.
x=1 x=-\frac{1}{2}
Voit etsiä kaava ratkaisuja, ratkaista -x+1=0 ja 2x+1=0.
-2x^{2}+x+1=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-1±\sqrt{1^{2}-4\left(-2\right)}}{2\left(-2\right)}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla -2, b luvulla 1 ja c luvulla 1 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-1±\sqrt{1-4\left(-2\right)}}{2\left(-2\right)}
Korota 1 neliöön.
x=\frac{-1±\sqrt{1+8}}{2\left(-2\right)}
Kerro -4 ja -2.
x=\frac{-1±\sqrt{9}}{2\left(-2\right)}
Lisää 1 lukuun 8.
x=\frac{-1±3}{2\left(-2\right)}
Ota luvun 9 neliöjuuri.
x=\frac{-1±3}{-4}
Kerro 2 ja -2.
x=\frac{2}{-4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-1±3}{-4}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -1 lukuun 3.
x=-\frac{1}{2}
Supista murtoluku \frac{2}{-4} luvulla 2.
x=-\frac{4}{-4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-1±3}{-4}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 3 luvusta -1.
x=1
Jaa -4 luvulla -4.
x=-\frac{1}{2} x=1
Yhtälö on nyt ratkaistu.
-2x^{2}+x+1=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
-2x^{2}+x+1-1=-1
Vähennä 1 yhtälön molemmilta puolilta.
-2x^{2}+x=-1
Kun luku 1 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
\frac{-2x^{2}+x}{-2}=-\frac{1}{-2}
Jaa molemmat puolet luvulla -2.
x^{2}+\frac{1}{-2}x=-\frac{1}{-2}
Jakaminen luvulla -2 kumoaa kertomisen luvulla -2.
x^{2}-\frac{1}{2}x=-\frac{1}{-2}
Jaa 1 luvulla -2.
x^{2}-\frac{1}{2}x=\frac{1}{2}
Jaa -1 luvulla -2.
x^{2}-\frac{1}{2}x+\left(-\frac{1}{4}\right)^{2}=\frac{1}{2}+\left(-\frac{1}{4}\right)^{2}
Jaa -\frac{1}{2} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{1}{4}. Lisää sitten -\frac{1}{4}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-\frac{1}{2}x+\frac{1}{16}=\frac{1}{2}+\frac{1}{16}
Korota -\frac{1}{4} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-\frac{1}{2}x+\frac{1}{16}=\frac{9}{16}
Lisää \frac{1}{2} lukuun \frac{1}{16} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x-\frac{1}{4}\right)^{2}=\frac{9}{16}
Jaa x^{2}-\frac{1}{2}x+\frac{1}{16} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{1}{4}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{9}{16}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{1}{4}=\frac{3}{4} x-\frac{1}{4}=-\frac{3}{4}
Sievennä.
x=1 x=-\frac{1}{2}
Lisää \frac{1}{4} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}