Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\frac{\sqrt{41}-7}{2}\approx -0,298437881
x=\frac{-\sqrt{41}-7}{2}\approx -6,701562119
Kuvaaja
Tietokilpailu
Quadratic Equation
5 ongelmia, jotka ovat samankaltaisia kuin:
\frac { x + 3 } { 2 } = \frac { 5 } { x + 4 }
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
\left(x+4\right)\left(x+3\right)=2\times 5
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin -4, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla 2\left(x+4\right), joka on lukujen 2,x+4 pienin yhteinen jaettava.
x^{2}+7x+12=2\times 5
Laske lukujen x+4 ja x+3 tulo käyttämällä osittelulakia ja yhdistä samanmuotoiset termit.
x^{2}+7x+12=10
Kerro 2 ja 5, niin saadaan 10.
x^{2}+7x+12-10=0
Vähennä 10 molemmilta puolilta.
x^{2}+7x+2=0
Vähennä 10 luvusta 12 saadaksesi tuloksen 2.
x=\frac{-7±\sqrt{7^{2}-4\times 2}}{2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 1, b luvulla 7 ja c luvulla 2 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-7±\sqrt{49-4\times 2}}{2}
Korota 7 neliöön.
x=\frac{-7±\sqrt{49-8}}{2}
Kerro -4 ja 2.
x=\frac{-7±\sqrt{41}}{2}
Lisää 49 lukuun -8.
x=\frac{\sqrt{41}-7}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-7±\sqrt{41}}{2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -7 lukuun \sqrt{41}.
x=\frac{-\sqrt{41}-7}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-7±\sqrt{41}}{2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \sqrt{41} luvusta -7.
x=\frac{\sqrt{41}-7}{2} x=\frac{-\sqrt{41}-7}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
\left(x+4\right)\left(x+3\right)=2\times 5
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin -4, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla 2\left(x+4\right), joka on lukujen 2,x+4 pienin yhteinen jaettava.
x^{2}+7x+12=2\times 5
Laske lukujen x+4 ja x+3 tulo käyttämällä osittelulakia ja yhdistä samanmuotoiset termit.
x^{2}+7x+12=10
Kerro 2 ja 5, niin saadaan 10.
x^{2}+7x=10-12
Vähennä 12 molemmilta puolilta.
x^{2}+7x=-2
Vähennä 12 luvusta 10 saadaksesi tuloksen -2.
x^{2}+7x+\left(\frac{7}{2}\right)^{2}=-2+\left(\frac{7}{2}\right)^{2}
Jaa 7 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan \frac{7}{2}. Lisää sitten \frac{7}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+7x+\frac{49}{4}=-2+\frac{49}{4}
Korota \frac{7}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}+7x+\frac{49}{4}=\frac{41}{4}
Lisää -2 lukuun \frac{49}{4}.
\left(x+\frac{7}{2}\right)^{2}=\frac{41}{4}
Jaa x^{2}+7x+\frac{49}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+\frac{7}{2}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{41}{4}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+\frac{7}{2}=\frac{\sqrt{41}}{2} x+\frac{7}{2}=-\frac{\sqrt{41}}{2}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{41}-7}{2} x=\frac{-\sqrt{41}-7}{2}
Vähennä \frac{7}{2} yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}