Ratkaise muuttujan x suhteen
x = -\frac{7}{3} = -2\frac{1}{3} \approx -2,333333333
x=3
Kuvaaja
Tietokilpailu
Polynomial
5 ongelmia, jotka ovat samankaltaisia kuin:
\frac { 5 } { x ^ { 2 } - 4 } + \frac { x } { x - 2 } = 4
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
5+\left(x+2\right)x=4\left(x-2\right)\left(x+2\right)
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin mikään arvoista -2,2, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla \left(x-2\right)\left(x+2\right), joka on lukujen x^{2}-4,x-2 pienin yhteinen jaettava.
5+x^{2}+2x=4\left(x-2\right)\left(x+2\right)
Laske lukujen x+2 ja x tulo käyttämällä osittelulakia.
5+x^{2}+2x=\left(4x-8\right)\left(x+2\right)
Laske lukujen 4 ja x-2 tulo käyttämällä osittelulakia.
5+x^{2}+2x=4x^{2}-16
Laske lukujen 4x-8 ja x+2 tulo käyttämällä osittelulakia ja yhdistä samanmuotoiset termit.
5+x^{2}+2x-4x^{2}=-16
Vähennä 4x^{2} molemmilta puolilta.
5-3x^{2}+2x=-16
Selvitä -3x^{2} yhdistämällä x^{2} ja -4x^{2}.
5-3x^{2}+2x+16=0
Lisää 16 molemmille puolille.
21-3x^{2}+2x=0
Selvitä 21 laskemalla yhteen 5 ja 16.
-3x^{2}+2x+21=0
Järjestä polynomi perusmuotoon. Aseta termit suurimmasta potenssista pienimpään.
a+b=2 ab=-3\times 21=-63
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon -3x^{2}+ax+bx+21. Jos haluat etsiä a ja b, Määritä järjestelmä, jotta voit ratkaista sen.
-1,63 -3,21 -7,9
Koska ab on negatiivinen, a ja b vastakkaisen merkit. Koska a+b on positiivinen, positiivisen luvun absoluuttinen arvo on suurempi kuin negatiivisen. Luettele kaikki tällaisia esimerkiksi tuote -63.
-1+63=62 -3+21=18 -7+9=2
Laske kunkin parin summa.
a=9 b=-7
Ratkaisu on pari, joka antaa summa 2.
\left(-3x^{2}+9x\right)+\left(-7x+21\right)
Kirjoita \left(-3x^{2}+9x\right)+\left(-7x+21\right) uudelleen muodossa -3x^{2}+2x+21.
3x\left(-x+3\right)+7\left(-x+3\right)
Jaa 3x toisessa ryhmässä ensimmäisessä ja 7.
\left(-x+3\right)\left(3x+7\right)
Jaa yleinen termi -x+3 käyttämällä osittelu lain mukaisesti-ominaisuutta.
x=3 x=-\frac{7}{3}
Voit etsiä kaava ratkaisuja, ratkaista -x+3=0 ja 3x+7=0.
5+\left(x+2\right)x=4\left(x-2\right)\left(x+2\right)
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin mikään arvoista -2,2, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla \left(x-2\right)\left(x+2\right), joka on lukujen x^{2}-4,x-2 pienin yhteinen jaettava.
5+x^{2}+2x=4\left(x-2\right)\left(x+2\right)
Laske lukujen x+2 ja x tulo käyttämällä osittelulakia.
5+x^{2}+2x=\left(4x-8\right)\left(x+2\right)
Laske lukujen 4 ja x-2 tulo käyttämällä osittelulakia.
5+x^{2}+2x=4x^{2}-16
Laske lukujen 4x-8 ja x+2 tulo käyttämällä osittelulakia ja yhdistä samanmuotoiset termit.
5+x^{2}+2x-4x^{2}=-16
Vähennä 4x^{2} molemmilta puolilta.
5-3x^{2}+2x=-16
Selvitä -3x^{2} yhdistämällä x^{2} ja -4x^{2}.
5-3x^{2}+2x+16=0
Lisää 16 molemmille puolille.
21-3x^{2}+2x=0
Selvitä 21 laskemalla yhteen 5 ja 16.
-3x^{2}+2x+21=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-2±\sqrt{2^{2}-4\left(-3\right)\times 21}}{2\left(-3\right)}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla -3, b luvulla 2 ja c luvulla 21 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-2±\sqrt{4-4\left(-3\right)\times 21}}{2\left(-3\right)}
Korota 2 neliöön.
x=\frac{-2±\sqrt{4+12\times 21}}{2\left(-3\right)}
Kerro -4 ja -3.
x=\frac{-2±\sqrt{4+252}}{2\left(-3\right)}
Kerro 12 ja 21.
x=\frac{-2±\sqrt{256}}{2\left(-3\right)}
Lisää 4 lukuun 252.
x=\frac{-2±16}{2\left(-3\right)}
Ota luvun 256 neliöjuuri.
x=\frac{-2±16}{-6}
Kerro 2 ja -3.
x=\frac{14}{-6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-2±16}{-6}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -2 lukuun 16.
x=-\frac{7}{3}
Supista murtoluku \frac{14}{-6} luvulla 2.
x=-\frac{18}{-6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-2±16}{-6}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 16 luvusta -2.
x=3
Jaa -18 luvulla -6.
x=-\frac{7}{3} x=3
Yhtälö on nyt ratkaistu.
5+\left(x+2\right)x=4\left(x-2\right)\left(x+2\right)
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin mikään arvoista -2,2, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla \left(x-2\right)\left(x+2\right), joka on lukujen x^{2}-4,x-2 pienin yhteinen jaettava.
5+x^{2}+2x=4\left(x-2\right)\left(x+2\right)
Laske lukujen x+2 ja x tulo käyttämällä osittelulakia.
5+x^{2}+2x=\left(4x-8\right)\left(x+2\right)
Laske lukujen 4 ja x-2 tulo käyttämällä osittelulakia.
5+x^{2}+2x=4x^{2}-16
Laske lukujen 4x-8 ja x+2 tulo käyttämällä osittelulakia ja yhdistä samanmuotoiset termit.
5+x^{2}+2x-4x^{2}=-16
Vähennä 4x^{2} molemmilta puolilta.
5-3x^{2}+2x=-16
Selvitä -3x^{2} yhdistämällä x^{2} ja -4x^{2}.
-3x^{2}+2x=-16-5
Vähennä 5 molemmilta puolilta.
-3x^{2}+2x=-21
Vähennä 5 luvusta -16 saadaksesi tuloksen -21.
\frac{-3x^{2}+2x}{-3}=-\frac{21}{-3}
Jaa molemmat puolet luvulla -3.
x^{2}+\frac{2}{-3}x=-\frac{21}{-3}
Jakaminen luvulla -3 kumoaa kertomisen luvulla -3.
x^{2}-\frac{2}{3}x=-\frac{21}{-3}
Jaa 2 luvulla -3.
x^{2}-\frac{2}{3}x=7
Jaa -21 luvulla -3.
x^{2}-\frac{2}{3}x+\left(-\frac{1}{3}\right)^{2}=7+\left(-\frac{1}{3}\right)^{2}
Jaa -\frac{2}{3} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{1}{3}. Lisää sitten -\frac{1}{3}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-\frac{2}{3}x+\frac{1}{9}=7+\frac{1}{9}
Korota -\frac{1}{3} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-\frac{2}{3}x+\frac{1}{9}=\frac{64}{9}
Lisää 7 lukuun \frac{1}{9}.
\left(x-\frac{1}{3}\right)^{2}=\frac{64}{9}
Jaa x^{2}-\frac{2}{3}x+\frac{1}{9} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{1}{3}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{64}{9}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{1}{3}=\frac{8}{3} x-\frac{1}{3}=-\frac{8}{3}
Sievennä.
x=3 x=-\frac{7}{3}
Lisää \frac{1}{3} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}