Ratkaise muuttujan x suhteen (complex solution)
x=\sqrt{5}-1\approx 1,236067977
x=-\left(\sqrt{5}+1\right)\approx -3,236067977
Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\sqrt{5}-1\approx 1,236067977
x=-\sqrt{5}-1\approx -3,236067977
Kuvaaja
Tietokilpailu
Quadratic Equation
5 ongelmia, jotka ovat samankaltaisia kuin:
\frac { 4 } { x } - \frac { 5 } { x + 1 } = 1
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
\left(x+1\right)\times 4-x\times 5=x\left(x+1\right)
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin mikään arvoista -1,0, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla x\left(x+1\right), joka on lukujen x,x+1 pienin yhteinen jaettava.
4x+4-x\times 5=x\left(x+1\right)
Laske lukujen x+1 ja 4 tulo käyttämällä osittelulakia.
4x+4-x\times 5=x^{2}+x
Laske lukujen x ja x+1 tulo käyttämällä osittelulakia.
4x+4-x\times 5-x^{2}=x
Vähennä x^{2} molemmilta puolilta.
4x+4-x\times 5-x^{2}-x=0
Vähennä x molemmilta puolilta.
3x+4-x\times 5-x^{2}=0
Selvitä 3x yhdistämällä 4x ja -x.
3x+4-5x-x^{2}=0
Kerro -1 ja 5, niin saadaan -5.
-2x+4-x^{2}=0
Selvitä -2x yhdistämällä 3x ja -5x.
-x^{2}-2x+4=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{\left(-2\right)^{2}-4\left(-1\right)\times 4}}{2\left(-1\right)}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla -1, b luvulla -2 ja c luvulla 4 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{4-4\left(-1\right)\times 4}}{2\left(-1\right)}
Korota -2 neliöön.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{4+4\times 4}}{2\left(-1\right)}
Kerro -4 ja -1.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{4+16}}{2\left(-1\right)}
Kerro 4 ja 4.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{20}}{2\left(-1\right)}
Lisää 4 lukuun 16.
x=\frac{-\left(-2\right)±2\sqrt{5}}{2\left(-1\right)}
Ota luvun 20 neliöjuuri.
x=\frac{2±2\sqrt{5}}{2\left(-1\right)}
Luvun -2 vastaluku on 2.
x=\frac{2±2\sqrt{5}}{-2}
Kerro 2 ja -1.
x=\frac{2\sqrt{5}+2}{-2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{2±2\sqrt{5}}{-2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 2 lukuun 2\sqrt{5}.
x=-\left(\sqrt{5}+1\right)
Jaa 2+2\sqrt{5} luvulla -2.
x=\frac{2-2\sqrt{5}}{-2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{2±2\sqrt{5}}{-2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 2\sqrt{5} luvusta 2.
x=\sqrt{5}-1
Jaa 2-2\sqrt{5} luvulla -2.
x=-\left(\sqrt{5}+1\right) x=\sqrt{5}-1
Yhtälö on nyt ratkaistu.
\left(x+1\right)\times 4-x\times 5=x\left(x+1\right)
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin mikään arvoista -1,0, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla x\left(x+1\right), joka on lukujen x,x+1 pienin yhteinen jaettava.
4x+4-x\times 5=x\left(x+1\right)
Laske lukujen x+1 ja 4 tulo käyttämällä osittelulakia.
4x+4-x\times 5=x^{2}+x
Laske lukujen x ja x+1 tulo käyttämällä osittelulakia.
4x+4-x\times 5-x^{2}=x
Vähennä x^{2} molemmilta puolilta.
4x+4-x\times 5-x^{2}-x=0
Vähennä x molemmilta puolilta.
3x+4-x\times 5-x^{2}=0
Selvitä 3x yhdistämällä 4x ja -x.
3x-x\times 5-x^{2}=-4
Vähennä 4 molemmilta puolilta. Nolla miinus mikä tahansa luku on luvun vastaluku.
3x-5x-x^{2}=-4
Kerro -1 ja 5, niin saadaan -5.
-2x-x^{2}=-4
Selvitä -2x yhdistämällä 3x ja -5x.
-x^{2}-2x=-4
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
\frac{-x^{2}-2x}{-1}=-\frac{4}{-1}
Jaa molemmat puolet luvulla -1.
x^{2}+\left(-\frac{2}{-1}\right)x=-\frac{4}{-1}
Jakaminen luvulla -1 kumoaa kertomisen luvulla -1.
x^{2}+2x=-\frac{4}{-1}
Jaa -2 luvulla -1.
x^{2}+2x=4
Jaa -4 luvulla -1.
x^{2}+2x+1^{2}=4+1^{2}
Jaa 2 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan 1. Lisää sitten 1:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+2x+1=4+1
Korota 1 neliöön.
x^{2}+2x+1=5
Lisää 4 lukuun 1.
\left(x+1\right)^{2}=5
Jaa x^{2}+2x+1 tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+1\right)^{2}}=\sqrt{5}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+1=\sqrt{5} x+1=-\sqrt{5}
Sievennä.
x=\sqrt{5}-1 x=-\sqrt{5}-1
Vähennä 1 yhtälön molemmilta puolilta.
\left(x+1\right)\times 4-x\times 5=x\left(x+1\right)
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin mikään arvoista -1,0, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla x\left(x+1\right), joka on lukujen x,x+1 pienin yhteinen jaettava.
4x+4-x\times 5=x\left(x+1\right)
Laske lukujen x+1 ja 4 tulo käyttämällä osittelulakia.
4x+4-x\times 5=x^{2}+x
Laske lukujen x ja x+1 tulo käyttämällä osittelulakia.
4x+4-x\times 5-x^{2}=x
Vähennä x^{2} molemmilta puolilta.
4x+4-x\times 5-x^{2}-x=0
Vähennä x molemmilta puolilta.
3x+4-x\times 5-x^{2}=0
Selvitä 3x yhdistämällä 4x ja -x.
3x+4-5x-x^{2}=0
Kerro -1 ja 5, niin saadaan -5.
-2x+4-x^{2}=0
Selvitä -2x yhdistämällä 3x ja -5x.
-x^{2}-2x+4=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{\left(-2\right)^{2}-4\left(-1\right)\times 4}}{2\left(-1\right)}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla -1, b luvulla -2 ja c luvulla 4 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{4-4\left(-1\right)\times 4}}{2\left(-1\right)}
Korota -2 neliöön.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{4+4\times 4}}{2\left(-1\right)}
Kerro -4 ja -1.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{4+16}}{2\left(-1\right)}
Kerro 4 ja 4.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{20}}{2\left(-1\right)}
Lisää 4 lukuun 16.
x=\frac{-\left(-2\right)±2\sqrt{5}}{2\left(-1\right)}
Ota luvun 20 neliöjuuri.
x=\frac{2±2\sqrt{5}}{2\left(-1\right)}
Luvun -2 vastaluku on 2.
x=\frac{2±2\sqrt{5}}{-2}
Kerro 2 ja -1.
x=\frac{2\sqrt{5}+2}{-2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{2±2\sqrt{5}}{-2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 2 lukuun 2\sqrt{5}.
x=-\left(\sqrt{5}+1\right)
Jaa 2+2\sqrt{5} luvulla -2.
x=\frac{2-2\sqrt{5}}{-2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{2±2\sqrt{5}}{-2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 2\sqrt{5} luvusta 2.
x=\sqrt{5}-1
Jaa 2-2\sqrt{5} luvulla -2.
x=-\left(\sqrt{5}+1\right) x=\sqrt{5}-1
Yhtälö on nyt ratkaistu.
\left(x+1\right)\times 4-x\times 5=x\left(x+1\right)
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin mikään arvoista -1,0, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla x\left(x+1\right), joka on lukujen x,x+1 pienin yhteinen jaettava.
4x+4-x\times 5=x\left(x+1\right)
Laske lukujen x+1 ja 4 tulo käyttämällä osittelulakia.
4x+4-x\times 5=x^{2}+x
Laske lukujen x ja x+1 tulo käyttämällä osittelulakia.
4x+4-x\times 5-x^{2}=x
Vähennä x^{2} molemmilta puolilta.
4x+4-x\times 5-x^{2}-x=0
Vähennä x molemmilta puolilta.
3x+4-x\times 5-x^{2}=0
Selvitä 3x yhdistämällä 4x ja -x.
3x-x\times 5-x^{2}=-4
Vähennä 4 molemmilta puolilta. Nolla miinus mikä tahansa luku on luvun vastaluku.
3x-5x-x^{2}=-4
Kerro -1 ja 5, niin saadaan -5.
-2x-x^{2}=-4
Selvitä -2x yhdistämällä 3x ja -5x.
-x^{2}-2x=-4
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
\frac{-x^{2}-2x}{-1}=-\frac{4}{-1}
Jaa molemmat puolet luvulla -1.
x^{2}+\left(-\frac{2}{-1}\right)x=-\frac{4}{-1}
Jakaminen luvulla -1 kumoaa kertomisen luvulla -1.
x^{2}+2x=-\frac{4}{-1}
Jaa -2 luvulla -1.
x^{2}+2x=4
Jaa -4 luvulla -1.
x^{2}+2x+1^{2}=4+1^{2}
Jaa 2 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan 1. Lisää sitten 1:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+2x+1=4+1
Korota 1 neliöön.
x^{2}+2x+1=5
Lisää 4 lukuun 1.
\left(x+1\right)^{2}=5
Jaa x^{2}+2x+1 tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+1\right)^{2}}=\sqrt{5}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+1=\sqrt{5} x+1=-\sqrt{5}
Sievennä.
x=\sqrt{5}-1 x=-\sqrt{5}-1
Vähennä 1 yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}