Laske
\frac{1}{2}+\frac{1}{2}i=0,5+0,5i
Reaaliosa
\frac{1}{2} = 0,5
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
\frac{1\left(1-i\right)}{\left(1+i\right)\left(1-i\right)}+i
Kerro sekä luvun \frac{1}{1+i} osoittaja että sen nimittäjä nimittäjän kompleksikonjugaatilla 1-i.
\frac{1\left(1-i\right)}{1^{2}-i^{2}}+i
Kertolasku voidaan muuntaa neliöiden erotukseksi seuraavalla säännöllä: \left(a-b\right)\left(a+b\right)=a^{2}-b^{2}.
\frac{1\left(1-i\right)}{2}+i
Määritelmän mukaan i^{2} on -1. Laske nimittäjä.
\frac{1-i}{2}+i
Kerro 1 ja 1-i, niin saadaan 1-i.
\frac{1}{2}-\frac{1}{2}i+i
Jaa 1-i luvulla 2, jolloin ratkaisuksi tulee \frac{1}{2}-\frac{1}{2}i.
\frac{1}{2}+\left(-\frac{1}{2}+1\right)i
Yhdistä lukujen \frac{1}{2}-\frac{1}{2}i ja i reaali- ja imaginaariosat.
\frac{1}{2}+\frac{1}{2}i
Lisää -\frac{1}{2} lukuun 1.
Re(\frac{1\left(1-i\right)}{\left(1+i\right)\left(1-i\right)}+i)
Kerro sekä luvun \frac{1}{1+i} osoittaja että sen nimittäjä nimittäjän kompleksikonjugaatilla 1-i.
Re(\frac{1\left(1-i\right)}{1^{2}-i^{2}}+i)
Kertolasku voidaan muuntaa neliöiden erotukseksi seuraavalla säännöllä: \left(a-b\right)\left(a+b\right)=a^{2}-b^{2}.
Re(\frac{1\left(1-i\right)}{2}+i)
Määritelmän mukaan i^{2} on -1. Laske nimittäjä.
Re(\frac{1-i}{2}+i)
Kerro 1 ja 1-i, niin saadaan 1-i.
Re(\frac{1}{2}-\frac{1}{2}i+i)
Jaa 1-i luvulla 2, jolloin ratkaisuksi tulee \frac{1}{2}-\frac{1}{2}i.
Re(\frac{1}{2}+\left(-\frac{1}{2}+1\right)i)
Yhdistä lukujen \frac{1}{2}-\frac{1}{2}i ja i reaali- ja imaginaariosat.
Re(\frac{1}{2}+\frac{1}{2}i)
Lisää -\frac{1}{2} lukuun 1.
\frac{1}{2}
Luvun \frac{1}{2}+\frac{1}{2}i reaaliosa on \frac{1}{2}.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}